Asasara Vivian Motzfeldt (Nuliara)

Asasara Vivian Motzfeldt (Nuliara),

Allanit tamanit nalunnginneruvakkit – taamaammat nalunngilara tamatta qularnata qinersinnaagitsigit, aamma Siumumi siulittaasussarsiornermi.

Arnaavutit anaanaalluartoq, ilinniarluarsimasoq, tatiginartoq – suliaminullu  tunniusimalluinnarluni sulisoq.

Unneqqarissutsit, inuillu tamarmik naapertuilluaqqissaartumik pineqarnissaannik tangeqarlutit piumasaqartuaannarnerit – tamanit annermik pingaartitarisat, inuiaqatigiillu naligiinnerusumik inuuneqarnissaannik sorsuuteqartuarnerit ilisarnaatigaat.

Taamaammat naperiaasitsillaqqissuuvutit, taamaammallu Inatsisartuni partiinit tamanit katersuuffigineqartuarnerit tupiginngilara.

Oqaatitsitta nunami maani allaffissornermi salliutinneqarlutik aallaavigineqalernissaannik sukataarlutit ilungersuuteqarnerit – tassatuaavoq inuiaat kalaallit nunaminni – imminnut ataqqillutik – aqutsisuujuarnissaannik qulakkeerinnissinnaasoq. Tamatumani aalajaannerit, sassartunillu allanit piukkunnarnerunerit, qaqugumut attattuassagit nalunngilara.

Nalunngilara qularsaarisorpassuit akornanni maanna sassartutit. Qularinngilarali aamma Siumup ataatsimeersuarnerani peqataasorpassuit sapiissuseqarlutik, namminneq nalunngeqatiginnissusertik, qununatik malikkunikku…aamma taakku katersuuffigissagaatsit.

Partiittami tamanna assut pisariaqartippaa – qinigassallu akornanni illit katersuuffiusussatut piukkunnarnerpaanerit kialuunniit takunngitsoorsinnaanngilaa.

Tulluusimaarpunga takusinnaagakku siulittaasussarsiornermi illit tunngavilersuilluarnerpaallutit – siumoortumik tamanut arlariinngorlugit allaganngorlugit isummannik saqqummiussigavit – qanortoq taakku nalilersuinermi tunngaviugilik, sumi tamaani kikkunnut tamanut neriorsuisaarnerit salliutinnagit.

Tulluusimaaqaanga sassaravit – Piukkunnarnitaavutimmi, tamanna kialuuniit apeqqusersinnaanngilaa.

Qanortoq ullumi angusaqarluarina.
Qanortoq katersuuffiugina.
Qanortoq ataatsimeersuaqataasut sapiissuseqarlutik ataatsimoorusunneq toqqarilissuk.

Asannittumik,

Uiit

Siumup tunngaviusumik siunertai ima aallartipput:

”Pilersikkumallugit inuiaqatigiit ataqatigiissut, ilatsiinnanngitsut, eqeersimaartut nappassinnaalluartullu. Inuiaqatigiittut akisussaaqataanertik qamuuna misigisimalluarlugu ilumoorfigalugulu innuttaaqataasut.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Oqaatsit imartoorujussuit. Akisussaaqataanerli ilumoorfigalugu misigissagaanni atorfissaqartinneqarnermik misigitinneqarneq inuiaqatigiit kalaallit pisariaqartippaat. Atorfissaqartinneqarneq neriuummik ikitsisarpoq, akisussaaqataasutullu misigineq aamma peqaataatitsinermiippoq. Peqataatitsinerput nammineq malittarisassiatsinni pilersitassaraarput, nunarpummi inatsisinik tunngaveqarluni ingerlanneqartussaavoq. Inatsisilli pilersinneqarsimasut suliassani pingaarutilinni innuttaasut kivitseqataanissaannut inorsartinneqartutut misigititsiuarpata – taava sumiippat sulisartut? Taakku nalingat naak? Allaanngilaq taamatut aaqqissuussisimanitta kingunerileraa inuit qaffasissumik ilinniarsimasut kisimik tassaalersimasut tusarneqartussat. Taakkua atorfissaqartinneqarnerattuulli tunisassiorfinni sulisartunik, aalisartunik, piniartunik, nunalerinermik suliaqartunik, inoqatiminnillu isumassuinermik suliaqartunik Nunarput pisariaqartitsingaarpoq. Kalaallimmi asuliinnaanngitsumik oqariartaaseraarput: ”Oqaq amingavippoq, assaat sulissapput!”.

”Pilersikkumallugit Nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaasut sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq, upperisaqarneq apeqqutaatinnagu.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Sumi inunngorsimaneq apeqqutaatinnagu assigiimmik akissaasersuineq 1989-mi atuutsilersinneqarpoq, maanna ukiut 31-it qaangiussimalerput. Taamaakkaluartoq Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiani takuneqarsinnaavoq Nunatsinni inunngorsimasoq 49 krone-nik isertitsigaangat taava avataaniit tikisitaq 100 krone-nik isertitaqartartoq.  Assigiinnginnerujussuaq tamanna soorunami akuersaarneqarsinnaanngilaq piaarnerpaamillu assilissap taassuma allanngortinneqarnissaannut pisussaasut tassaapput uagut.

Tamannali allanngortinneqassappat oqaaseqatigiit uteqattaartuakkakka oqaatigiqqissavakka ”Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqartoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu”, tamannalu anguneqassappat Namminersorneq pillugu inatsimmi oqaatsitta pisortatigoortumik oqaasiuneri tamakkiisumik atuutsilersittariaqarparput, aamma pisortat allaffissorneranni. Uaguuvoq nunatta pisariaqartitaanik sumullu ingerlanneqarnissaannik ilisimasaqarnerpaat, tamannalu isertitatigut aamma takuneqarsinnaasariaqarpoq politikkerput anguniakkavullu kusanaqisunik oqaasertaqartut piviusunngortinneqassappata.



”Inuiaqatigiit akornanni aningaasaqarniarnikkut nikingassutaasut nalilersoqqissaarneqassapput, aningaasarsiornikkut naligiinnissaq – aamma Kommunit akornanni – Nammaqatigiinnissarlu qulakkeerniarlugit.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 6)

Nunap immikkoortui Kommunerujussuit qiviaraanni isertitat qanoq nikingatigineri arajutsiuminaappoq:

Aajuku isertitat kommunikkaartumik agguataarneri, innuttaasup sumi inunngorsimanera apeqqutaatinnagu.

Nunap immikkoortui isertitamikkut assigiinngeqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataani takuneqarsinnaapput, taamaammat neriorsuutigiinnarnagu piaarnerpaamik pisortat suliffeqarfiutaasa sineriammut siammarneqarnissaat naammassineqartariaqarpoq.  

Puigussanngilarput 2014-imi Naalakkersuisooqatigiit siulliit ivertinneqarmata Naalakkersuisooqatigiilersut isumaqatigiissutaanni allaqqasimasoq maanna ukiut arfinillit qaangiunneranni naammassineqarsimanngimmat isumaqatigiissutinilu kingullerni ersikkunnaarsimalluni.

Qallunaat Nunaanni qinigaaffiup siuliani, Lars Løkke Danmarkimi Naalakkersuisunut siulittaasunngortup pisortat suliffeqarfiutaasa naligiinnerusumik nunamut tamarmut siammarneqarnissaat naalakkersuisooqatigiilernerminnut ilannguppaa, qinigaaffiullu ulluini siullerni 90-ini tamanna neriorsuutini naammassillugu. Danmarkimi pisortat suliffeqarfiutaat amerlaqisut katillugit suliffiit 4024-it nunamut tamarmut siammarterneqarput.

Pimoorukkaanni piumassuseqaraannilu ajornarsimanngilaq…

Taamaammat qulequtaq pingaaruteqaqisoq Siumup anguniagaanni allaqqasoq naammassineqarnissaanulli sapiissuseqarfiusimanngitsoq – Sapiissuseqarlunga suliassannut siullertut naammassissallugu neriorsuutigissavara, taamaalinngikkutta anguniakkatsinni assigiinnerusumik naligiinnerusumillu periarfissaqarluta sumiiffinni ineriartornissarput pingaartinneqarsimas-sanngimmat, tamannalu Siumup politikkianut naapertuutinngilaq!

”Kalaallit Nunaata aqunneqarnerani ammasumik inuillu oqartussaaqataanerat pingaartillugu ingerlatsineq nukittorsassallugu”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Ammasumik ingerlatsineq, innuttaasunik peqateqarneq, qulequttani pingaaruteqartuni innuttaasunik immersuineq, oqalliseqateqarneq kiisalu politikkikkut killiffinnik innuuttaasunut oqaluttuarsinnaassuseq ukiuni kingullerni tikkuartorneqaatigaarput. Aamma taamaappoq Naalakkersuisuutitatta Inatsisartullu akornanni suleqatigiinneq. Suleqatigiinneq pitsaasumik ingerlassappat Siumup sorlai pingaarnerpaatut qanimut suleqatigineqartussani qitiupput. Siumup Inatsisartuni gruppia, Siumup inuusuttortai, immikkoortortaqarfiit, siulersuisuunerit tamarmik aaqqissugaasumik qanimut suleqatigiinnerat nukittooq peqatigiinnermut nalorninaatsumut qitiupput.

Inuiaqatigiit pigisaat KNR annertunerujussuarmik piumaffigineqartariaqarpoq, pisussaaffigaa oqallinnerit inuiaqatigiinni ineriartortitsisut pikialaartissallugit. 

Partii inuianni kalaallini sorlaqartoq. Suleqatigiiffiup tunngavia: Danmarkip nunatsinnik nunasiaateqarenerata aaqqissugaasumik illuatungilersorumallugu!
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Siumup anguniarpaa Nunatta Naalagaaffinngornissaa, uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta tamakkiisumik akisussaaffilernissarput – avataaniit naalakkatut isigisunit nakkutilliisoqarata.

Taamaammat uagutsinnut atortinneqarsimasoq illuatungilersorlugu sulisimanerput tamatsinnut atuuttariaqarpoq. Iliuutsilli uagutsinnut atortikkumanngisavut ajoraluartumik kommunerujussuanngortitsinerup malitsigisaannik ilatsinnut atuutsinneqalersimasut isumaqarpunga, taamaammat kommunerujussuanngortitsineq innuttaasut peqatigalugit nalilersuiffigineqartariaqarpoq oqartussaqataaneq innarlerneqarsimasoq inuillu akisussaaffiannik arsaarneqarsimasut peqatigalugit oqartussaaqataaneq pineqartunut uterteqqinneqartariaqartutut isumaqarfigaara.

”Pisuussutitta uumassusillit sapinngisamik tunisassiassatut piareerlugit, taamaaliornermilu naleqarnerulersillugit annissorneqartarnissaat anguniarneqassaaq.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 9)

Fabrikkini sulisartut pikkorissarneqaannaratik aalajangersimasumik ilinniartinneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.  Royal Greenland-ip suliffissuaataani tunisassiorfiusuni annerni arfinilinni suliffeqarfiup nammineq misissuinerata takutippaa, tunisassiornerup iluani sulisorisat suliaminnut tulluartumik ilinniagaqarsimasut pikkorissarsimasulluunniit taamaallaat 3-4%-iusut.

Sulisartukkormiut taakku ataqqisassaapput, Nunatta avataaniit aningaasanik isertitsisarneranut annertoorujussuarmik tunngavileeqataasuummata, taamaammat akissaqanngilagut ullumikkutut ingerlaannarnissatsinnut.

”Kræftimik nappaateqalersimasut tamarmik immikkut peqqissarneqarnerminnut pilersaarusiuunneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 26)

Ajoraluartumik nunaqqaterpassuagut kræftimik napparsimalerlutik nappaatip suussusersineqajaannginneranik tunngaveqartumik toqusartut amerlasoorujussuupput.

Inuiaqatigiit ikittunnguugatta agguaqatigiisitsinermilu ajoraluartumik nappaassuarmit taassuminnga toqquteqartartut amerlavallaarujussuarmata, nappaammik suussusersipallattarnissaq immikkut sulissutigineqartariaqarpoq, nappaatillu suussusersineraniit piffissap aaliangersimasup iluani  napparsimalersimasut nakorsarneqartarnissaat qularnaarneqartariaqarluni. Taamaaliorneq aningaasanik nunatsinnilu atortorissaarutinik inerisaanermik aningaasaliinermillu malitseqartariaqarpoq, nunarsuummi sinneranut naleqqiulluta agguaqatigiisitsinermi annaanneqartartut amerlavallaarujussuarmata.

”Nunatta immikkoortui tamarmik aningaasarsiornikkut ineriartornissamut periarfissaqartittariaqarpavut, nalilinnik pilersitsiviusut salliutillugit aammalu kommunit aningaasarsiornikkut ineriartortitsinissamut periarfissaat annertusarlugit.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 6)

Aningaasat ingerlaarfii, tunisassiatta nalingi nunattalu iluani aningaasat ingerlaarfii pillugit annerujussuarmik aalajangiisartut akornanni ilisimasaqarfigisariaqarpagut – taamaaliornikkut aningaasanik isaatitsiffiusut naapertuuttumik aamma ineriartorsinnaaqqullugit.

Ataani assersuutitut ilanngunneqarput Uummannap Upernaviullu eqqaani Saarulliit Qalerallillu aalisarneqarsimasut – qanoq aningaasatigut kinguneqarnersut. Tupinnaannartumik tassani suliat qanoq nunatsinnut naleqartigineri takuneqarsinnaapput, aalisartunut, sulisartunut, suliffeqarfinnut tunisassiortunut Nunattalu karsianut.

Taamaammat tupigineqarsinnaanngilaq sumiiffinni pineqartuni, allarpassuarnilu, innuttaasut pisortat aningaasaataannik ineriartortitsinissamut annerusumik pissarseqataanissaminnut noqqaammata – suut tamarmik illoqarfiup ataatsip kisiinnangajammi ineriartupiloornissaanut atorneqartussaanngimmata, tamannami Siumup politikkerinngimmagu!

”Qaqortup Narsallu akornanni piaarnerpaamik mittarfissaq sananeqassaaq.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 16)

Ukiorpassuanngortuni kujataani utaqqisaasimasup kingumut kinguarteqqinneqarnera Siumup tatiginassusaanut annertuumik innarliivoq. Inatsisartunut qineqqusaarnerit kingulliit marluk Siumup siuttuuffigisaanik innuttaasut neriorsorneqarput mittarfik naammassineqassasoq – maannali killiffia tassaalerpoq aallaqqaataaniit aappaagu suliariumannittussarsiuunneqarnissaa. Taamatut killeffeqarneq kiinnaanngunarpoq – peqatigisaanillu aatsitassarsiornermut tunngasut aamma kujataani innuttaasut akornanni avissaarutaapput – Siumumut malunnartumik kinguariartuutaalersumik. Neriorsuigaangatta piviusunngortittassavagut.

Taamaammat suliami tamatumani sulianilu allarpassuarni Siumup katersuuffiusinnaanera qanorlu siuttutut tutsuiginassuserput aalajangiisuussarpoq qanoq qinersinerni angusaqartarnitsinnik.


”Naalakkersuinikkut suleqatigiit tapersersorteqarluartut, alajaatsumik isummertaasillit ersarissunillu anganiagallit nukissaqarluarnerpaapput allat suleqatiginiarnissaannut.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 16)

Kukkunaveersaartariaqarpugut – ammut – killup tungaanut ingerlanerput isiginngitsuusaaginnassanngilarput. Siumut katersuuffiusariaqarpoq – angusaqarsinnaassagutta. Eqqaamassavarput Inatsisartunut qinersinerit kingulliit marluk – partiit annerit akornanni taasinerit nikigassutaasut 2014-imi 325-iupput, kingullermillu 479-iupput.  Imaappoq nuna tamakkerlugu inuit 240-t Siumumiit IA-mut nuussagaluarpata – taakku partiiat Siumumit angineruleriaannaammat.

Taamaammat parteerput siuttoqartariaqarpoq katersuuffiunerusinnaasumik, taamaammat allanngortitsisariaqarpugut, ingerlaqqittariaqarpugut. Parteerput allanut suleqatigissallugu orniginartuusariaqarpoq, naapititseriaallaqqissuseq Siumup siuttuata pingaarnertut piginnaaneqarfigisariaqarpaa. Manngertiinnarluni nikeriarsinnaassuseqarnani pissusilersortarneq partiitsinnut iluaqutaanngilaq.

Qaa siumut ingerlaqqitta – ingerlaqatigisigut: https://www.youtube.com/watch?v=fva_-Tq9aqs

Ikinngutinnersumik Inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt



Vivian Motzfeldt
Naatsumik ilisaritinneq

Vivian Motzfeldt-imik ateqarpunga kujataani savaatilissat ilinniarfianni Upernaviarsummi  peroriartorsimallunga taamaammallu Siumut 1977-imi Upernaviarsummi pilersinneqarmat najuussimassallunga mikeqigamali eqqaamanngisannik. Qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlermut tulliuvunga, pingasunik aneqarlunga ataatsimik aqqaloqarlunga angajoqarlungalu tullerpiavinnik tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut Autistiusumullu. Polikkimi sulininni Inuit innarluutillit pitsaasumik sullinneqarnissaannik pingaartitsillunga Innarluutillit Illersuisoqalernissaat siunnersuutiginikuuara massakkullu nuannaarutigeqisannik Innarluutillit illersuisuat sulilluarpoq inuiaqatigiinnilu innarluutilittatta pitsaasumik sullinneqarnissaannut tunngasunik qulaajaanerit inuiaqatigiinni pisariaqarteqisavut suliaralugit.

48-nik ukioqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga, nukappiaqqat pingasut niviarsiararlu ataaseq.

Savaateqarfimmi peroriartorama suliassat agguataarneqarneranni atorfissaqartinneqarnera paasitinneqalertorpoq – Isorliunerusuni perortunut tamanut atorfissaqartinneqarnermik misigitinneqalertorneq atuussimassasoq qularutiginngilara aammami taamaattussaavoq.

Meeraaninniit ilinniarluarsimasuunissannik annertuumik kissaateqarnera allartissimavoq, nammineq kissaateqarnera naapertorlugu meeqqat atuarfianni atualernera aallarnerfigalugu angajoqqaakka qimakkakkit ilinniagaqarnissannik pingaartitsininnik tunngaveqartumik.

Politikkikkut suliaqalernissama tungaanut Kujataata Ilinniarnertuunngorniarfiani ilinniartitsisuuvunga Samfundsfag – Kulturfag kiisalu Kalaallisut ilinniartitsissutigalugit. Suliaq nuannaringaarlugu ingerlassimasara nunatta siunissaanik inuusuttunik ilusilersuinermik imaqartoq. Inuusuttuaraallutik iseraangamik anisartut nasartaarsimallutik timikkut ilorlikkullu ineriartungaarsimaneri takullugit tunissut angingaartoq ukiuni arlaqartuni sulininni takujuagara nuanaarutigiuaannarpara.

CV:

1994 Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarnertuunngorpoq

1997 Ininniarfissuarmi Ilinniartitsisutut naammassivoq

2001 Ilisimatusarfik Inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu BA-tut naammassivoq

2002 Qeqqata Ilinniarnertuunngorniarfiani ilinniartitsisoq

2004 – 2006 Angerlarsimaffik Matu-Projektimi Ilinniartitsisoq

2006 – 2008 Ukaliusami Ilinniartitsisoq

2008 – 2009 Namminersortoq

2011 – 2014  Oqaasilerineq atuakkialerineq tusagassiuuteqarnerlu Campus Kujallermi suliutigaluni ilinniaqqinneq

2014 – 2018 Inatsisartunut ilaasortaq

2017 – 2018 Tunngaviusumik Inatsisissat Pillugit suleqatigiissitami siulittaasoq

2018 maj – 2018 oktober Nunanut allanut Ilinniartitaanermut Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq

2018 oktober –  Inatsisartuni Siulittaasoq

Asasakka Siumukkormioqatikka

Asasakka Siumukkormioqatikka,

Piffissami sivitsortumi partiitsinni pisut partiitsinnullu ajoraluartumik iluaqutaanngitsut amerlapput – Nukippassuit atorneqartuarput eqqunngitsup eqqortunngortinniarneqarnerannut – eqqunngitsup eqqortuulersinniarnerinut nukiit atorneqarpallaarujussuartut tassaasussaagaluarput nunatta ingerlatitaanerani partiitta siumut sammisumik politikkikkut avatangiisinut allanngorartuartunut naleqqunnerpaamik politikkeqartuarnissaminut atugassaagalui.

Pissutsit ullumikkut atuuttut taamaattussaannartut, sunalu tamaat tikillugu manngertiinnarluta isiginngitsuusaaginnarlugillu pissagaluarutta tamatta takusinnaavarput iluarsiinissaq ajornarsigaluttuinnassasoq partiitsinnullu ilisarinnissinnaanerput tammaraluttuinnassasoq annilaanngatigisama annersaraat. Taamaammat iliuuseqartariaqarpugut, parteerput Siumut inuppassuit nuannaarlutik, kajumillutik oqalliseqataallutillu piginneqataasutut misigitinneqarfiat utertittariaqalerparput kingusinaartinnata.

Pisut kingumut qiviarlugit

Eqqaamaneqartariaqarpoq ukioq kingulleq 2019-imi maajip aallartilaarnerani Siumumi Inatsisartuni ilaasortat arfinillit Naalakkersuisunilu ilaasortaq ataaseq, pissutsinik naammagiliillutik Siumup siulittaasua tatigiunnaarlugu avammut nalunaaruteqarmata. Taamani Siumup siulittaasuata naaperiaanera najuuttugut tamatta eqqaamavarput ima oqarmat: Tulliani Siumut ataatsimeersualerpat siulittaasussarsiornermi nammineq  sassaqqinniarnani, taamaalillunilu Siumup naalakkersuisuutitaqarnermini imminnut uppisinnginniassammat ataatsimeersuartoqarnissaata tungaanut ingerlaqqikkallarnissaa naaperiaassutitut tamanit isumaqatigiissutigineqarluni.

Tamatuma kingorna siulittaasussarsiornissamut Erik Jensen sassarluni nalunaarpoq November-imi 2019 uangalu tamatuma kingorna Januar 2020 Siulittaasussarsiuunnermut ilanngullunga nalunaaruteqarlunga. Kim Kielsen kingusiinnakkut Julimi ataatsimeersuarnissaagaluaq sioqqutilaarlugu isummani neriorsuutigisimasanilu allanngortissimallugit aamma nammineq sassaqqinniarluni nalunaaruteqarpoq. 

Tassa pisut tulleriinneri taamaapput, oqartariaqarpungali taamatut sassarnitsinniit partiitta iluani siulittaasumit tapersersortaanillu tujormisitaanerput assut annertusimammat – uffa partiitsinnut pitsaanerussaq pillugu sassartugut. Partiimi sassartut arlaqaraangata tamanna partiip nukittuneranik ersersitsinerugaluarpoq atorluagassaq,  killormulli pisoqarpoq. Piffissap ingerlanerani ilutsinni siorasaarinerit partiitsinniillu anisitaanissamik siorasaarinerit ataasiunngitsut ingerlanneqarput. Qulequttat  isummerfigineqartariaqavissut allaat tikkuartuussutaalernerat aallartippoq nukinnik atuiffiusimaqisut. 

Assersuutissanut ilaasut pingaarnersaattut taasinnaasara tassaavoq upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnissaanik aaliangiussisimaneq arlaleriarluni uannut tikkuartuusutaasimammat ilaatigut oqaatsit ima nipeqartut anngunneqartarlutik: Siumup Inatsisartut siulittaasuattut issiatippaatsit upernaakkullu ataatsimiinnissaq attatiinnarniarukku inissisimaffiit nalilersorneqartariaqarpoq! Tamatta ilisimasatsitut, Inatsisartuni ataatsimiinnissaq ataatsimiinnginnissarluunniit Inatsisartut kisimik aaliangigassaraat, Naalakkersuisut siulittaasuannit akuleruffigineqartussaanngitsoq.  Arajutsiuminaappoq qulequttani amerlavallaarujussuartuni pissaanerup Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni avissimanera ataqqineqarnani akuleruffigineqartuarmat, soorlu Inatsisartut Naalakkersuisut sulinerannut nakkutiginnittussaanerat aamma aporfilersorneqartuartoq. Pissutsit taamak ilisimanerat Siumumi kingusinaartinnata iliuuseqarfigisariaqavippagut.

Aamma qanorluunniit pingaluaraanni oqaatigineqanngitsoorsinnaanngilaq suliaq nipisaat suaannut siulittaasullu angallatiminik attartortitsisimaneranut tunngasut tamatsinnut tujormisitsingaarsimasut, partiittalu isigineqarneranik annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarsimasut. Ukiakkut ataatsimiinnerup aallartinngilaarnerani Kukkunersiuinermut ataatsimiitsitaliap Naalakkersuisut Siulittaasuannut tunngasoq suliartik saqqummiuppaat. Tassani isornartorsiuineq uparuaanerlu sakkortunerpaaq Naalakkersuisut siulittaasuannut qulequttani arlaqaqisuni inerniliilluni oqariartuutigineqarpoq. Tamatuma kingorna Kukkunersiuinermik ataatsimiitsitaliaq siulittaasumit tapersersortaanillu apeqqusersorneqarpoq, suliassarinngisaminik suliaqarsimasutut tikkuartorneqarluni, naak apeqquserneqarsinnaanngitsumik suliassaqarfigisami iluanni suliamik ingerlatsigaluartut.  

Aamma Inatsisartut suleriaasiat kiisalu Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat suunngitsutut inatsisaanngitsutullu ilutsinni Naalakkersuisup Siulittaasuannit oqariartuutigineqarput. 

Inatsisartut, tassa innuttaasut qinigaat, Naalakkersuisut sulinerannik nakkutiginnittussaapput, aamma paasissutissanik pisariaqartinneqartunik Inatsisartut sulinerminni isertuunniarneqarsinnaanngillat, tamatullu sulinerat apeqqusersorniarneqarnanilu unitsinniarneqarsinnaanngilaq – ajoraluartumilli pissutsit atuuttut taamaapput tamannalu partiitsinnut iluaqutaanngilluinnarpoq. Taamaammat kingusinaartinnata iliuuseqartariaqarpugut.

Kiisa immaqa puiulerparput parteerput inuit ataasiakkaat pillugit atanngimmat, politikkikkulli inuiaqatigiinnut tamanut pitsaanerusussaq pillugu suleqatigiiffiummat. 


Siumut isigisa – ingerlaqqitta

Siumuugatta siumut isigisariaqarpugut – piffissanngorpoq ingerlaqqinnissamut. Soorunami tamatta Siumup Anguniagai aallaavigalugit politikkikkut sulinitsinni siunnerfeqarpugut, naluneqanngilarli aamma taakku assigiinngisitaartumik ilaanni isumaqartinneqarlutillu isummersorfigineqartarmata. Taamaammat piffissanngorsoraara oqaluuserissallugu partiimi siuttussatta qulequttani pingaarnerni qanoq ittunik isummersuuteqarluni Siumup anguniagaanik suliniuteqarniarnersoq, qulequtarpassuarni innuttaasut isummersorlutalu oqaasertalersueqataalluta peqataanissarput kissaatigaat. Soorlu qulequttani imaattuni:

1. Nunatta namminiilivinnissaa, qanoq qaqagulu? Maanna Siumup siulittaasuata oqartarneratuut uagut suliassarinngisarput kinguaassattali suliassaat. Taamak eqqarsarneq uanga isumaqatiginngilluinnarpara, tassami uagut suliarisinnaanagit oqariartuutigisavut qanoq ililluta kinguaassatsinnut suliakkiissuttigisinnaannginnatsigu?

2. Tunngaviusumik Inatsisiliornermi Siumup inissisimanera – Qulequttami innuttaasut oqalliseqataanissaat qilanaarineqarluni utaqqineqarsimasoq kiisa inuit nipangiuppaat. Qularinngilara Siumup siulittaasuanut suliap tapersersornera pingaartinneqarnerulluni inissisimasoqartuuppat aamma innuttaasut akornanni peqataanissamut piumassuseq annerungaassagaluartoq.

3. Kalaallit oqaatsitta allaffissornermi salliutinneqarnissaat qanoq angujartuaarneqassava?
Oqaatsitta pingaartinneqarnissaannik ippassaaneerannguaq uanga aatsaat sulissuteqalinngilanga. Oqaatsivut pingaartinneqarlutik allaffissornikkut tamakkiisumik atorneqalernissaat uanga Inatsisartunut ilaasortaaleramali qulequttani arlalippassuarnik aaliangiiffigisassanik oqallisissianillu qaqitsisarnikkut sulissutigiuarsimavara ilaatigut Nunatsinni tamakkiisumik allaffissornikkut atuutsinneqalernissaat 2025-imi anguneqassasoq oqariartuutiginikuullugu. Qallunaat oqaasiisa takornartat oqaasiini salliutinneqartut tuluit oqaasiinik taarseriartuaarneqarnissaat sulissutigineqartariaqartutut oqariartuutigisimasanni ilaapput. Tupinnartuliaanngilaq oqaatsitsinnik taakkulu ingerlatsinermi atorneqarnissaannik siunnerfilimmik  sulinerup ingerlanneqarnissaannik angusaqarusunneq – Oqaatsit pissaaneqalersitsisuupput ilisimasanillu katersinermi sakkuullutik – Nalunngilluinnarpara inuiannguani oqaatsivut atorlugit ingerlatsineq tamakkiisumik angussallugu immini suliassaasoq annertooq, piumassuseqaraannili anguneqarsinnaasoq upperilluinnarpara, taamaammat taamak ikitsiginerput toqqammavilersuutigineqaraangat naammagineq ajorpara takussutissaqareerpormi soorlu Savalimmiuni tamanna tamakkiisumik atortinneqartoq, taamaaliorsimasullu imminnut ataqqigamik arlaanaataluunniit taamaattussaanera apeqqusersunngimmagu. Nunatta allaffissornikkut ingerlatitaanera inunnut milliuunilikkaanut naleqqussarneqarnera tamaanga killeqartariaqarpoq. Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqarpoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu.

4. Naleqattitat pillugit oqallinneq inuiaat kissaatigaat – Apeqquserneqarsinnaanngitsumik Siumuuvunga partiillu naleqartitai anguniagaalu aallaavigalugit sulinissaq pingaartittuaannarlugu – Siumuuninniilli pingaarnerujuaannarpoq inuiaat ataasiusut pilersissallugit – Tunngaviusumimmi tamatta pingaartitaraarput  – Partii avaqqullugu inuiattut ataasiusutut pingaartitavut ataatsimoorfivut oqallisigineqartariaqalerput. Tamanna inuiaat kissaatigaat qulequttamilu oqalliseqataarusulutik. Ilumoorsinnaanngilarmi taamak ikitsigaluta avissaartuffissat salliutinneqarneri ajoraluartumik inituallaartarneri – Inuiaat avissaartuussimasut avataanit ajugaaffigissallugit ajornannginnerujuaannarpoq taamaammat qulequtarpassuarni ataatsimoorfivut pituussinneqartariaqarput ukuiorpassuarnullu isumaqatigiissusiorfigineqarlutik. Inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinngippallaarujussuartumik atugaqalersimanitta ataatsimoornissaraluatsinnik avissaartitsigaluttuinnartut isiginngitsuusaarsinnaanngilagut.

5. Inuusuttorpassuit ullumikkut ilinniaratillu suliffeqanngitsut 3000 tikillugit amerlassuseqartut kikkunnit pilersorneqarpat? – Ilumoorsinnaanngilaq inuusuttut kinguaariinni akisussaaffippassuarnik tigusisussat ullumikkut sumiiffissineqarsimanngitsut amerlangaarmata allaat ajunaarnersuartut oqaatigineqarsinnaasutut isigineqartariaqartutut nalilerakku.

6. Aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuap suliaa pillugu parteerput qanoq isummersueqataanissaa piareersartariaqarpoq, takorloorneqarsinnaanngilarmi ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatigiumaagai maliinnarneqartussatut Siumumit inissisimasoqassasoq. Uanga isumaqarpunga ataatsimiititaliarsuup suliaa naammassiniariarpat, suliaq partiinut tamanut erngerluni agguaanneqassasoq, tamatumalu kinguninngua uagut Siumumi immikkut ittumik taannarpiaq qulequtaralugu ataatsimiitsitsinermik aaqqissuussissasugut – partiitsinni sapinngisamik siammasinnerpaamik peqataaffigineqartussamik. Tamatumanilu ilaatigut pisassiissutit piginnittunut amerlanerusunut qanoq iliornikkut piviusorsiortumik agguaanneqartalernissaannik periusissiornissaq, pisassiissutit ukiumiit ukiumut agguaanneqartartut aalajangersimasumik pigineqartunngorlugit inissisimasalissanersut, inuttat atugaannut pisinnaatitaaffiinillu tunngasut qanoq siunissami inissisimassappat, kalaallinik aqumiunik amerlanerusunik ilinniartitsinissaq qanoq piviusunngortinneqassava il.il. pillugit tassani eqqartorneqartariaqarluni.

7. Isorliunerusuni inuussutissarsiutinik inerisaaneq – Nunaqarfiit ineriartoqqinnissaminnut periarfissallit periarfissakinnerusullu periusissiuunneqarnissaat piviusunngortariaqarpoq. Siumut tassaajuarpoq Nunatsinni partiini tamanik siammasinnerpaamik tapersersorneqartoq politikkeqartorlu. Qulequttalli tamakku oqallisigineqartariaqarput inuit pineqartut peqatigalugit – aamma Siumup iluani siumoqatit peqatigalugit.

8. Nunatta pisuussutaanik naleqarnerulersitsineq anguneqassappat ilinniartitaanerup iluani pisariaqartitat ersarissuliuutigineqartariaqarput. Tamanna qineqqusaarutaannaanani piviusunngortinneqassappat aporfiusinnaasut tamaasa qulaajarneqarneratigut inerisarneqartariaqarpoq, ilinniartitaanerup ilinniartitseqqittarnerullu aaqqissuunneratigut. Naleqarnerulersitsineq pimoorussamik ineriartortinneqassappat minnerunngitsumik suliffissuarni tunisassiorfiusuni sulisorpassuit pimoorussamik, aalajangersimasumillu ingerlaavartumik ilinniartinneqartarnissaannut aningaasaliinnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq, tassa naatsumik oqaatigalugu aningaasarsiussaguit aningaasaliisariaqarputit. 

9. Naalakkersuisuni qinikkat Siumukkormiut amigaataapput, tupinnanngilarli piumasuerummat Siulittaasut Inatsisartunilu qinikkat akornanni suleqatigiinnerup akornani tatigeqatigiinneq innarlersimammat. Tassaneeqqissaarporli aamma tikkuartorneqaatigilikkatta annerit ilaat – qinikkat avataaniillu tiguinnakkat oqumaaqatigiinnginnerujussuat pilersinneqarsimasoq.

10. Partiit allat suleqatigalugit ingerlatsinissamik kikkut Siumup anguniagaanik siuarsaataaqataasinnaaneruppat?  Siumup Naalakkersuisullu siulittaasuat tassaasariaqarpoq partiit siuttuinik tamanik suleqatiserinnilluni qulequttani pingaaruteqarluinnartuni, inuuniarnikkullu oqinnerusumik naligiinnerusumillu inuuneqarnissatsinnut tunngaviusunik naaperiaalluni ukiunut arlariinnut isumaqatigiissusiortoqarsinnaanngorlugu – isumaqatigiisutigisagummi qulequttat amerlaqaat. Atukkatigut periarfissarisatigullu naligiinnginneq annertusiartuinnartoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut qulequtarpassuit qinikkat amerlanerussuteqangaartut naapeqatigiiffigisinnaasai sumiissusersipallannerisigut isumaqatigiissusiorfiginerasigullu suliat ingerlaqqittariaqarput.

11. Partii ataatsimoortoq pilerseqqinneqarnissaanni suleqatigiinneq pitsaasumik aqqutissiuunneqartariaqarpoq, parteerput qangatut oqalliffiulluni nuannaarnermillu toqqammaveqarluni, orniginartuulluni suleqatigiiffiusariaqarpoq. Tamanna Siumup pisariaqartippaa, tamanna nunatta pisariaqartippaa. Partiitsinni suleqataarusunneq ataatsimoornerlu nuannersoq isummersoqatigiiffiusorlu uterteqqittariaqarpoq, orniginarluni katersuuffiunissaq amingaatigiligarput nassaareqqittariaqarparput. Maanna pissutsit ima iligaluttuinnarput, allaat ukiorpassuarni partiitsinni suleqataallutillu isummersueqataasut tunuartilersimallutik.

Nuannarigaanni nuannarinngikkaannilu pissutsit piviusut taamaapput.  Siulersuisuunerit politikkikkut isummersoqataatinneqarnissaannik pingaartitsineq piugallarmat ukiut tamaasa qanorluunniit partii aningaasatigut ajornartoortigigaluaraangat tikillutik Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitaanik naapeqatiginninneq pingaartinneqarsimasoq atorneerulluinnartoq uterteqqinneqartariaqalerpoq – Ilumoorsinnaanngilarmi ajornartoorluinnarnermi aatsaat Siulersuisuunerit oqarasuaatikkut aggersarneqarlutik tusaaniarneqartassappata.

12. Suliffeqarfiit pisortat ingerlataasa sinerissamut siammarneqarnissaat piaartumik naammassineqartariaqarpoq – Periarfissat nunat immikkoortuini naligiinnerusumik periarfissiissutaalinngippata inuttut inuuniarnikkullu periarfissat naligiinnginnerat akueralugulu taamaaginnartussatut isigilersimassavarput iliuuseqarfigiumanagulu. 


Pissaaneq maniguulluni atugassaavoq

Ukioq manna takuarput, Nunarsuatsinni inuiassuit qanoq ilungersortigalutik tamat oqartussaaqataanerannik eriaginninnertik aatsaat taamak sakkortutigisumik takutikkaat. Takuarputtaaq nunat pissaanilissuit naalagarsui pissaanermik tigumminninnerminnik iperaajumajunnaartutut pissusilersornerat, qinersisartunik qanoq nalilerneqarnersoq. Paasivarput pissaaneq maniguulluni tusarnaarsinnaassuseqarluni atugassaasoq. Amerlanerussuteqarneq kisiat tunngavilersuutiginagu inuilli qinigaat ataqqillugit ikinnerussuteqartunik aamma naalaarsinnaanermit oqaloqatigiissinnaanermillu tunngaveqassasut  – Tamat oqartussaaqataanerat inuiaat taasinermikkut peqataaffigisartagaat kisiat naammassissallugu naammanngilaq aqqutaani inunnik peqateqarneq oqaloqateqarneq sumullu ingerlaniarnermik oqaluttuarsinnaassuseq aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq.


Sassarpunga

Sassarpunga partiip anguniagai inoqatinillu peqateqallaqqissuseq tusarnaarsinnaaneq naaperiaasitsisinnaanerlu immikkut piginnaaneqarfigisutut misigisarama. 

Vivian Motzfeldtimik ateqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga  – Savaateqarfimmi peroriartorpunga qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlerni tulliullunga. Innarluutilimmik angajoqarpunga tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut taamaattumillu oqaaseqqaannut tusilartut oqaasii ilaapput. Ilinniagaqarneq pingaartikkakku angajoqqaakka qimajaarlugit mikininniit nammineq napatinneq allanillu naatsorsuuteqarpallaarani  inuuneq atuliaarpara.

Ernera angajulleq ilinniarnertuunngorniaarfimmi ilinniartuuninni inunngorpoq – tullia Ilinniarfissuarmi ilinniarninni inunngorpoq – pingajuat Ilisimatusarfimmi ilinniarninni inunngorpoq – aatsaallu sisamaat inunngormat erninermi sulinngiffeqarneq sunaasoq misigaara.

Ueqarpunga politikkikkut sulinermi misilittagaqarluartumik tapersersortigilluakkannik.

Ullut ataatsimeersuarnissatsinnut qalliartulertormata oqaloqatigiinneq aallartiffeqaqqullugu qulequttat pingaartitannut ilaasut taamaalillunga qilanaartuutigaakka – Qineqqusaartut isertuaatsumik isummaminnik saqqummiussisarmata.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt
08.11.2020

Siuariarnissamut tunngaviliisuusussat

Inuiattut nammineernerorusukkutta allanik isumalluutissaqanngilagut, ikittuinnaangattalu ikioqatigiinnerulluta immitsinnullu tusarnaarnerulluta  ingerlatseriaaseqartariaqarpugut.



Piumagutta

Soorunami piumagutta uagutsinnut maani nunami piffissarititaasoq atorsinnaavarput unnerluttaqattaarnermut, allallu atukkavut pillugit pisuutittaqattaarnerannut. Taamaattariaqanngilarli, nunarpummi siuariassappat inui suleqatigiissinnaasariaqarput sumullu ingerlanissartik peqataaffigalugu piginneqataaffigisutullu misigitinneqarlutik inerisaaqataaffigisariaqarpaat. Tassungali killissinnaaqqulluta piffissaq aggersoq atortariaqarparput oqaloqatigiinnerit uagutsinnuinnaq sammisut oqalligisineratigut. Piffissami nutaajunerusumi politikkikkut isumaqatigiinngissutit manngertiinnarluni nikeriarusunnanilu aaliangiunneqartartut inuiannik avissaartuuttariaqanngitsunit avissaartitsisimasoq iliuuseqarfigisariaqarparput, tassaniiginnaruttami arlaannatsinnulluunniit pissarsiassaqarfiunngitsumi inissisimanissarput toqqarsimassavarput, tamannalu arlaannattaluunniit kissaatiginngilaa ataavartuutikkumanagulu – Tikikkumasaq pingaarnersiuilluni oqallisigineqartariaqarpoq – Atukkat inuiannik anniartitsisimasut piffissalikkamik oqallisigineqarlik tamattalu isumaqatigiissuteqarfigisigu piffissaq aaliangersimasoq tassunga atorneqassasoq – Piffissarli tassunga atoqqusarput qaangiuppat tulliussimassaaq inuiaat siumut sammisumik aaqqissugaasumillu sumunnarusunnermik oqallinnerat – Inuiaqatigiinukua qanoq ittut pilersikkumagivut – Sineriassuarput pisuussutinik ulikkaartoq qanoq isumatusaarenerpaamik atorumavarput – Meeqqatsinnik perorsaanermi naleqartitat qanoq ittut toqqammavigissavagut – Ilinniartitaanikkut pisariaqartitavut nunap inuinik inuttalersorneqassappata suut suut pingaarnertut inerisaaffigisariaqarpavut – Aningaasarsiorneq eqaannerusoq qanoq pilersissinnaavarput ilarpassuilu ilanngullugit.

Tamanna isumaqatigiissutigisinnaagutsigu taamaalilluta oqaloqatigiinnissamut tunngavissat pingaarnersaat toqqammavississimassavarput. Nunarpummi siuariassappat inui ataqqeqatigiiffiusumik inerniligiigaariinngitsunillu oqallissinnaasariaqarput, tamannalu pisariaqartinneqaqisoq tamatta malugisinnaavarput. Oqaloqatigiinnermut isummanullu allanngorartunut tikilluaqqusineq annerusoq ilikkartariaqarparput.  Kingumut qivialaassaguma piffissani assigiinngitsuni inuiaat oqallinnerat oqalliseriaasiallu annertoorujussuarmik allanik pisuutitsinermik imaqartarsimavoq – Qallunaat pisuupput… Oqartussat pisuupput… Qinikkat pisuupput.. Atorfilittat pisuupput… Nunasiaataasimanerput pisuuvoq… Kingullertigullu ukiunut 300-rujunut utersaarluta Hans Egedep nunatsinniikkami siulitsinnut pissusilersuutigisimasai pisuutinniarneqalerput. Qanorluunniit iliorutta Hans Egedep orninnavianngilaatigut iliuutsini utoqqatsissutigiartorlugit, piffissarlu pineqartoq tamakkiisumik tutsuiginartumillu iliuutsit naapertuilluarnerusimanersut qulaarneqarnavianngillat. Inuiaqatigiittut anigortarsimasavut ingerlaqqinnissamullu tunngavissaqalersitsisarsimasut  amerlaqaat – taassumaannaap takutippaatigut piffissanngoraangat ataatsimoorsinnaassutsip nukissaqalersittarsimagaatigut. Taamaattumik isumaqarpunga piffissanngorsimasoq nutartigaasumik ineriartorfiusumillu illinerit uterfigineqassappata oqaloqatigiinneq annerusoq tikilluaqqusariaqaripput.

Ataqqeqatigiiffiusumik oqaloqatigiinneq, tatigeqatigiinneq, ammasumik periuseqarluni ingerlatsineq – taakkuusariaqarput siunissatta oqaloqatigiinnikkut siunnerfilersornissaani tunngaviusariaqartut. Aamma soorunami taamaappoq Siumup ingerlanneqarnera eqqarsaatigalugu – tamanna ullumikkut ajoraluartumik angujuminaappoq – allanngortitsinngikkutta.

Peqatigiilluta

Allanngortitsinissamut siunissamullu peqatigiiffiunerusumut piareersimagutta, taava ujartortariaqarparput qanoq ililluta, peqatigiilluta, pitsaanerusumik sinaakkusersorsinnaaneripput nunatta inui ineriartortitseqataanissamut piginneqataasutut misigisimatilernissaat.

Aamma ilisimaaraarput nunami siuttuusut suna tamarmi siumoortumik nalunngereertanngimmassuk, aamma suna tamaat ilisimasaqarfigereertanngimmassuk. Taamaammat ullutsinnut tulluarnerusumik ilisimasat, misilittakkallu pioreersut maani nunatsinni pigeriikkagut, qanoq iliornikkut nunatta ingerlatitaanerani akuutinneqarnerunissaannut ujartorneqartariaqarput. Nassuerutigalugu inoqarmat ilisimasarpassualinnik tunniusseqataarusukkaluartunik, immaqa naalakkersuinikkut toqqaannaq peqataarusussuseqanngikkaluartik.

Eqqaamassavarputtaaq inuit pisariaqartimmassuk ilorlikkut atukkat pillugit oqallisigissallugit. Taamugaannarli pinata, aamma qulequttat suut itisuumik samminiarnerlugit oqallisigisariaqarparput pingaarnersiorlugit – minnerunngitsumik soorunami qulequttat makku ilaatillugit: Perorsaaneq, Pitsaasumik inuuneqarneq, Susassareqatigiinneq. Tamanna pisariaqartipparput – aamma Siumumi.

Peqatigiillutalu ineriartornermik pingaartitsinerput pimoorukkutsigu, taava partiit siuttuinik isumasioqatigiissitsisarluni periuseqarneq atornerusariaqalerpoq, soorlu assersuutigalugu isumaginninnikkut aaqqitassarpassuit ukiunut arlariinnut periusissiamik nutaanik anguniagassanik siunnerfileeqatigiinnissaq pisariaqartinneqangaaraluartoq. Taamatut ukiunut arlariinnut anguniagalersuinissanik suliaqarneq Inatsisartut ataatsimiinnissaat utaqqeqqaanngikkaluarlugit ingerlaavartumik suliarineqarsinnaapput. Taamaaliornikkut isumaqarpunga qulequtarpassuit pillugit paaseqatigiineq annerusoq tikikkiartorsinnaangaluaripput – aamma Siumup iluani tamanna pisariaqartipparput.

Ataqqeqatgiinneq

Nunami innuttaasut qinersinermikkut qinikkanik sinniisoqarlutik oqartussaaqataaffigalugu ingerlatsivigineqartumi inooqataavugut – qujarnartumik. Taamatullu ingerlatseriaaseqarluni sulinermi, qitiutillugu pisariaqartinneqarluinnartoq tassaavoq Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissaat – ataqqeqatigiiffiusumik.

Taamatut demokratiimik tunngaveqarluni ingerlatsinermi Inatsisartut pisussaaffeqarput naalakkersuisut ingerlatsinerannut nakkutilliissallutik, taamaammat eqqaamassavarput nakkutilliisussaatitaanerup ajornartinniarneqarneri tamaviisa Nunatsinni oqartussaaqataaneq innarleriarneqartarmat. Taamaammat innuttaasut aamma pisariaqartippaat Inatsisartut Naalakkersuisullu ataqqeqatigiinnermik, pissaanerullu pingasunngorlugu avissimaneqarneranik paasinniffiusumik suleqatigiinnikkumassusermik peqarlutik sulisut takussallugit.

Tupinnanngilarmi innuttaasut, qinersisartut, naatsorsuutigimmassuk qinikkat suleqatigiissinnaassasut. Tamanna aamma Siumumi atuuppoq. Tamannali angusaqarfiusumik ingerlanneqassappat pisariaqartinneqartoq tassaavoq oqaloqatigiilluarnissamut piumassuseqarnissaq – eqqaamassavarpummi oqaaseqapallariarluni taasititsipallattarnerit taakku atugaavallaaleraangata ingerlatsineq tusiapilertarmat.

Taamaammat immitsinnut naalleraanneq piunnaarlugu – ataatsimoorfiusinnaasut qitiusariaqarput. Taamak ikitsigigatta immitsinnut mianersuunnissarput isumatusaarneruvoq. Manngertiinnarluni nikikkumajunnaartarneq – avissaartuukkaluttuinnarnermillu pilersitsisarneq – taakku kisiisa aqqutissaasutut nalilertarunnaartigit – aamma Siumumi.

Ataatsimoorusunneq piusariaqarpoq

Aamma puigussanngilarput inuiaqatigiittut ikittunnguunerput aallaavigalugu allanit annermik ataatsimoorfiusinnaasut ujartortariaqaratsigit, immitsinnut illersorsinnaajumalluta.

Ilisimatigu aamma inoqarmat, qularnanngitsumillu suleqatigeeqarmat, Nunatsinni innuttaasut avissaartuuttussanngorlugit inissinnissaannik suliniuteqartunik, inuiaammi avissaartuussimasut tamatigut ajugaaffigiuminarnerusarmata. Taamatut suliniuteqartut soorunami ajugaatissanngilagut – ajugaatissanngikkutsigillu ataatsimoorusunneq pimoorussamik annertunerujussuarmik tamatta ujartortariaqarparput – aamma Siumumi.

Ataatsimoorusunneq pingaartikkutsigu taava sapinngisamik annertunerpaamik katersuuffiusinnaasumik siuttoqarnissaq allaqqunneqarsinnaanngilaq – soorunami, apeqqutaaginnalerpoq peqatigiinneq, peqataatinneqarneq, ataqqeqatigiinneq, oqartussaaqataanermillu tunngavilimmik aallaaveqarluta ingerlatsinerput qanoq pimoorutsigineripput.


Vivian Motzfeldt,
Siumut

Forudsætninger for Fremskridt

Hvis vi som et folk vil have mere selvbestemmelse, har vi kun hinanden at regne med, og da vi ikke er mange, må vi hjælpe hinanden mere, og have viljen til at lytte mere til hinanden.


Hvis vi vil

Vi har selvfølgelig mulighed for at bruge den tid der er forundt os her på jorden, til at beskylde hinanden for det ene og det andet, og ikke mindst give andre skylden for de vilkår og forhold vi lever med. Men det behøver ikke at være sådan, hvis der skal skabes fremskridt for vort land, skal vi kunne samarbejde og føle at vi er med til at definere hvor vi er på vej hen, så vi alle kan have en følelse af at være medejere til udviklingen. Men for at vi kan nå dertil, må vi bruge den næstkommende tid på at italesætte og debattere emner som udelukkende handler om os selv.

I de senere år har måden hvormed politiske uenigheder håndteres, hvor man er stålsat på sin egen position og ikke ønsker at rykke sig, medført splittelse i befolkning – en unødvendig splittelse som vi bliver nød til at rette op på. Alternativet, hvor vi forbliver i den nuværende situation vil være at vælge et ståsted hvor der ikke er gevinst for nogen, og det tror jeg ikke der er nogen der ønsker at fastholde.

Den målsætning vi gerne vil opnå, må vi finde ved at have en prioriteret debat. De forhold som har skabt smerte i befolkningen skal drøftes, men i en defineret periode, og når så vi har brugt tiden i den periode på at italesætte forholdene så må det næste være, at vi lægger det bag os og vi som befolkning fokuserer på det fremadrettede og på en struktureret måde for talt om hvor vi så vil hen: Hvilket samfund er det vi ønsker at skabe? Hvordan vil vi bruge alle de rigdomme som findes langs vores langstrakte kyst? Hvilke værdier skal opdragelsen af vore børn bygge på? Hvilke kritiske funktioner skal vi prioritere og målrettet uddanne landets egen befolkning til at varetage? Hvordan skaber vi en mere sund og fleksibel økonomi? Osv.

Hvis vi kan enes om behovet for dette, så er vi faktisk enige om det mest grundlæggende for at fortsætte dialogen. For hvis vort land skal opleve reel fremdrift, så skal vi som befolkning kunne føre en debat som er baseret på gensidig respekt og som ikke har en forud defineret konklusion, og at der er behov for dette, føler vi alle.

Vi bliver nød til at lære at blive bedre til at byde samtale og forskelligartede meninger velkommen. Hvis jeg skal tage et tilbageblik, så har mange af vores samfundsdebatter det tilfældes, at de meget ofte indeholder beskyldninger om at det er `de andres skyld´… Det er danskernes skyld… Det er myndighedernes skyld… Det er de folkevalgtes skyld… Det er embedsmændenes skyld… Det er fordi vi har været koloniserede… Og, på det seneste er vi gået 300 år tilbage i tiden, da Hans Egede var i landet og beskylder de ugerninger der blev begået mod vore forfædre.  Uanset hvad vi gør, så kommer Hans Egede ikke tilbage for at undskylde eller beklage sine gerninger, og vi har ingen mulighed for på behørig vis og i fuldt omfang at kunne vurdere om hans gerninger vitterligt var berettigede eller ej.

De omvæltninger som den grønlandske befolkning har overkommet igennem tiderne, og det der har givet grundlaget for at vi kunne fortsætte med at overleve her i landet er meget forskelligartet – hvilket i sig selv viser at det netop, når det virkelig gælder, er fællesskabet – der giver os kræfterne.  Derfor mener jeg, at tiden er inde til – på en moderne og udviklende måde – igennem en større folkelig dialog, at ’vende kajakken’ og at vi kommer ’tilbage på slædesporet’.

En debat baseret på gensidig respekt og tillid, i en åben proces – det må være disse metoder der danner grundlaget for vores debatkultur om de fremtidige rammer for udviklingen af vort land. Og sådan forholder det sig naturligvis også i forhold til Siumut – forhold som på nuværende tidspunkt ikke er opnåelige – med mindre vi beslutter os for at ændre det.

I Fællesskab

Hvis vi er klar til forandring og til en fremtid hvor vi er mere fælles om udviklingen, så må vi finde ud af hvordan vi i fællesskab skaber bedre rammer for hvordan landets befolkning får en større følelse af at være medejere til den udvikling vi ønsker.

Vi ved også, at uanset hvem der leder landet, så vil man aldrig kunne forudsige alt og man kan heller ikke have al viden om alle emner. Derfor bør vi finde en mere passende måde at inddrage den viden og erfaring der allerede findes i landet, og finde veje for at sikre at disse kapaciteter delagtiggøres mere i driften af vort land. Lad os erkende og anerkende at der er mennesker med masser af viden og erfaring som de ellers gerne vil dele, men som ikke ønsker at deltage i en politisk proces.

Vi bør også huske på, at folk har behov for at tale om de ting der ligger dem nærmest på sinde. Men i stedet for at gøre det ’ud i det blå’, bør vi tale om og prioritere hvilke emner det er vi ønsker at drøfte – ikke mindst bør følgende emner inkluderes: Opdragelse, Det gode liv og Social samhørighed. Det har vi behov for at tale om – også i Siumut.

Hvis vi vitterligt vil en fælles udvikling, så vil en model hvor vi søger kompromiser på tværs af partiledelserne også være en metode der skal anvendes i meget videre omfang, f.eks. kunne alle de forhold og udfordringer vi har indenfor Socialområdet sagtens trænge til et flerårigt nationalt kompromis. Sådanne nationale strategier og deraf følgende kompromisser på de forskellige områder behøver jo ikke at afvente Inatsisartut’s samlinger for at blive forhandlet på plads. Jeg mener, at vi med en sådan fremgangsmåde kunne skabe fælles forståelse om en lang række politik-områder – det har vi også behov for internt i Siumut.

Gensidig respekt

Vi lever heldigvis i et demokratisk land, hvor vi har valgt at vort demokrati skal være baseret på Parlamentarisme. Med denne styreform er det en absolut forudsætning, at landets Parlament (Inatsisartut) og Regering (Naalakkersuisut) formår at samarbejde – med gensidig respekt for hinanden.

Med denne demokratiske styreform har Inatsisartut en forpligtelse til at skulle kontrollere Nalakkersuisut’s virke, derfor skal vi huske at hver gang at der ligges forhindringer for denne kontrolforpligtelse – så gøres der et forsøg på at skade vort lands demokrati. Derfor har befolkningen også behov for at se, at Inatsisartut og Naalakkersuisut med gensidig respekt for hinanden og med forståelse for magtens tredeling, altid udviser samarbejdsvilje overfor hinanden.

Det er ikke mærkeligt at befolkningen, vælgerne, regner med at de folkevalgte formår at samarbejde. Det gælder også for Siumut. Men hvis dette skal kunne lykkedes, så forudsætter det naturligvis at der er en vilje til at debattere og til at tale sammen – for vi skal huske på, at hvis man alt for ofte vælger at basere sin politik på, at hver især blot fremkommer med nogle udsagn og at man derefter hurtigst muligt går til afstemning, så skaber man selv en haltende arbejdsmetode.

Derfor må vi stoppe med at spænde ben for hinanden – det må være de emner som samler os, som er i centrum. Da vi er så få som vi nu er, er det at passe på og tage hensyn til hinanden det mest fornuftige. At man blot stålsat vælger ikke at ville rokke sig, skaber blot en – til stadighed – mere splittet situation, lad os holde op med at tro at en sådan fremgangsmåde er den eneste mulige – også internt i Siumut.

Viljen til fællesskab skal være der

Vi skal heller ikke forglemme, at fordi vi er det lille samfund som vi er, har vi et større behov for at lede efter og fokusere på det der samler, da vi har brug for at kunne forsvare os selv.

Lad os være opmærksomme på at der også er folk, og sandsynligvis grupper, som aktiv arbejder for at der er så meget splid internt i befolkningen som muligt, for en befolkning som er i splid med sig selv – er meget lettere at overvinde. Vi skal selvsagt ikke lade sådanne grupper vinde, men hvis ikke de skal sejre – så skal vi udvise viljen til fællesskab og vitterligt ønske fællesskabet i langt højere grad end i dag – også i Siumut.

Hvis vi oprigtigt vil fællesskabet, så kommer vi ikke uden om, at det selvfølgelig er en forudsætning at have en samlende leder. Spørgsmålet til os må derfor være – hvor vigtigt vi anser værdier som fællesskab, delagtiggørelse, gensidigt respekt, ønsket om medindflydelse og en inddragende ledelse.

Vivian Motzfeldt,
Siumut

Oqaatsivut pingaartittuarpakka kinaassuserpummi tassaniippoq!

Oqaatsivut pingaartittuarpakka – kinaassuserpummi tassaniippoq!

Inatsisartuni ilaasortaalerninniilli oqaatsitta pingaartinneqarlutik ineriartornissaat tamaviaarutigalugu qulequttat tassunga attuumassuteqartut arlalippassuit Inatsisartuni tusagassiuutitigullumi qaqittarsimavakka – Taamaaliornerali ajoraluartumik allaluarnermut allallu oqaasiinik ilinniarusunnginnermut sangutinneqartuartarput. Taamaammat ingerlaqqinnginninni ersarissumik naqissuserlara perorsagaagama inoqatinnik ataqqinnittuunissamik tamannalu attattuarakku allanillu ajattuinissannik isumaqarlunga qulequttamik qaqitsisarnikka tunngaveqanngilluinnarmata. Akerlianik inuit oqaloqatigisinnaasakka amerlaneroqqullugit allanillu ataqqinninnermik tunngaveqartumik allat oqaasiinik ilinniarnissara meeraninniilli pingaartittuarakkit tamannalu aamma meeqqannut ingerlateqqissimagakku.

Oqaatsit pissaaneqalersitsisuupput ilisimasanullu katersinermi aqqutaallutik – Nalunngilluinnarpara inuiannguani oqaatsivut atorlugit ingerlatsineq tamakkiisumik angussallugu immini suliassaasoq annertooq – Piumassuseqaraannili anguneqarsinnaasoq upperilluinnarpara, taamaammat taamak ikitsiginerput toqqammavilersuutigineqaraangat naammagineq ajorpara takussutissaqareerpormi soorlu Savalimmiuni tamanna tamakkiisumik atortinneqartoq, taamaaliorsimasullu imminnut ataqqigamik arlaannaataluunniit taamaattussaanera apeqqusersunngimmagu. Inuiaqatigiinni oqimaaqatigiinnginnerit pinngoriartulersarput periarfissat tunniunneqartut equngagaangata naapertuutinngikkaangatalu, oqartoqartuarporlu nunatsinni marluinnik oqaaseqartuusugut naak nalunngikkaluaripput marluinnik oqaaseqarnissaq kikkunnut piumasaqaataanersoq. Ullumikkut Namminersorlutik Oqartussat allaffissui qiviaraanni atorfiit neqeroorutigineqartut tamarluinnangajammik qallunaatut minnerpaamik oqaaseqartuunissaq allattariarsornikkut oqaluinnarnikkullu piumasaqaatitut inissisimasarpoq – Akerlianik ilisimalluinnarpara atorfilittarpassuaqartugut kalaallisut oqaaseqanngitsunik kalaallisullu oqaaseqartuunissamik piumasaqarfiunngitsunik.  Taamaammat marluinnik oqaaseqarneq inuiaqatigiit ilaannaanut piumasaqaataavoq tamannalu naapertuunnanilu oqimaaqatigiinnginnermik pilersitsisuuvoq inuppassuarnillu anniartitsisarluni.

Meeraaninniilli nalunngilara ilisimasat nuna killiit inuup naleqarnerulerneranut ilaatigut aqqutaasut ilisimatusaataasullu angussagukkit minnerpaamik qallunaat oqaasii kiisalu tuluit oqaasii ilikkartariaqarlugit. Savaateqarfimmi kalaallisuinnangajak oqaaseqarfiusumi peroriartorpunga allamiut oqaasiinik ilitsoqqussaqarnanga – taamaattorli ilinniartitaaneq pingaartikkakku ilisimasallu pigilerusutakka angurusutakkalu ilaatigut tassannga aallaaveqarmata oqaatsit arlariit atorsinnaanissai anguniartuarsimavara.

Oqaluttuarisaanermi allanngornerujussuit aqqusaarsimasavut inuppassuarnik akeqarsimasut anniartitsisimasullu nalunngilagut – Ikaarsaarnerit inuiappassuarni annerusumik minnerusumillu tamanit pilliuteqarfiullutillu nutaat pinngornerannik kinguneqartarput nutarterfiullutik, inuiaqatigiinnili nunarsuarmi ikinnerussuteqartunut allanngornerit sakkortunerujussuarmik aqqusaarneqartartut uatsinnut aamma atuussimapput. Pereersut pereerput ilinniarfiginngikkaanili kinguaariinnut kingornuttaganngortumik soriarsinnaanngitsutut inissinneq iliuuseqarfigilertunngikkaanni oqaluttuarisaanerup misigititai annernartut oqaluttuareqqinneqaqattaartutut ingerlersarput.

Nalunngilluinnarpara qallunaarpassuaqartoq nunatsinnut inuinullu asanningaarlutik tunniusimallutillu inooqataasunik sapinngisartillu naapertorlugu oqaatsitsinnik atuisunik – taakku kalaaleqatitut isigaakka.

Pisortat allaffissuini ingerlatsineq taassumallu iluani siunnersorterpassuit nunatsinnik ilisimasaqanngitsut qasserpassuit takunikuuakka. Atorfiit atorfissarsiuunneqartut nunaqavissut qinnuteqarfigisaat tikisitanit inuttalerneqartartut qasserpassuit takunikuuakka. Taava aperisariaqarpugut suna taamaaliornikkut anguniarneqassanersoq? Namminersorneq pillugu inatsit atuutsilersinneqarmat oqaatsitta pisortatigoortumik oqaasiunerisa naqissuserneqarnerat qasserpassuarnik neriulersitsisoq misiginikuuara. Piffissanngorpoq aaqqissugaasumik oqaatsitta ingerlatsinermi oqaasertusaavigineqarluni ineriartortinneqarnissaa. Ajornaqaaq Nunatta allaffissornikkut ingerlanneqarnerani inuiannut miliuunilikkaanut naleqqussarneqarnera tamaanga killeqartariaqarpoq – Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqarpoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu.

Tupinnartuliaanngilaq oqaatsinik taakkulu ingerlatsinermi atorneqarnissaannik siunnerfilimmik sulinerup ingerlanneqarnissaannik angusaqarusunneq – Taamaattussaavoq suli tupinnarnerussooq taamak siunnerfeqarani ingerlaneq taamaattussaannartut isigilersimassagutsigu. Immitsinnut ajunngitsumik pinissarput pingaaruteqarpoq, taamaaliunngikkutta kiap allat taamak pissammatigut?!

Avissaartuunneq pinnagu – ataatsimoorneq toqqartigu!

Matumuuna nalunaarutiginiarpara tulliani Siumut ataatsimeersuarnissaanut siulittaasunngorniuunnermut sassarnissara nalornissutiginngivillugu siunniukkakku.

Siullertut isumaqarpunga inuiaat qanoq ikitsiginerput eqqarsaatigissagaanni avissaartuunneq tassungalu nukinnik atuineq annertuallaalersimasoq ataatsimoornermik misigineq taassumallu nukittorsarnissaannut iliuutsit massakkut pisariaqartinneqarnerpaatut isigaakka. Inatsisartuni, partiip iluani, nunap immikkoortuini inuiaat taamak ikitsigaluta akissaqanngilagut avissaartuutissalluta – ataatsimoortariaqarpugut. Namminiilivinnissatsinnut suliat pingaartikkutsigit – ajugaaqatigiittariaqarpugut, ikioqatigiittariaqarpugut – inuiaammi avissaartuussimasut namminiilivissinnaanngillat – inuiaat avissaartuussimasut tamatigut ajugaaffigiuminarnerusarput. Taamaammat ingerlatsinitsinni sapinngisamik amerlanerpaat isumaannik tusarnaarsinnaassuseqarluni, isummanik naapisitsiniaaneq sapinngisamik amerlanerpaat tunuliaqutsiinissaannik sulissuteqarneq piumassuseqarfigilluarlugu ingerlanneqartariaqarpoq.

Inuiaat ikittunnguuvugut – manngertiinnarlunilu nikeriarnaveersaarneq inuiaqatigiinnut kikkunnulluunniit iluaqutissiineq ajorpoq.

Piffissanngorpoq sorpassuartigut avissaartuunnissamut tunngavissiarineqarsimasut katersornissaat ataatsimuussutsimillu pilersitsinissaq.

Aapaattut inuiaat ataatsimoornerunissarput anguneqassappat – assigiinnerusumik pineqarlutalu periarfissinneqartariaqarpugut. Sineriammi ineriartortitsinerup annertusarneqarnissaata pisariaqartinneqangaarnera miserratigineqarsinnaanngilaq.  Soorunami pisarnitsitut Nuummi ineriartorneq ajunngitsumik ingerlanneqarnera ingerlaavartumik tapersersussavarput, kisianni aamma puigussanngilarput nunarput tamaat ineriartoqatigiippat tamanna nunatsinnut pitsaanerpaaginnarani aammali naapertuilluarnerusutut tamatsinnut misigititsissammat. Taamaammat pisortat suliffeqarfiutaannik sineriammut siammartitsinerunissaq pisariaqartinneqarpoq, naammassisaqarfiusumillu oqaasiinaatinnagu suliarineqartariaqarluni.

Pingujuattut ullumikkut nunatta kommuneqarfinnut agguataarneqarsimanera nalilersoqqissaarneqartariaqarpoq. Kalaallit qangaaniilli ileqqoraarput sumiiffitsinni pissutsit piviusut aallaavigalugit, sunniuteqaqataaffigisinnaallugit inooqatigiinnermi atukkavut pitsanngorsarniartarlutigit. Tamaammat tamatta isumaqataaffigisatsinnik Qaasuitsup Kommunea avinneqarpoq – aalajangikkat sumiiffimmut qaninnerusumi paasiuminarnersumik akisussaaffigineqartalernissaat anguneqartariaqarmat. Taamatullu nalilersuineq aamma Nunatta kangianut innuttaaqatitsinnut atortittariaqarparput – uanga qularinngilara tatigalugulu Tasiilami eqqaanilu innuttaasut inuunerminnut akisussaaffimmik annerusumik tigusinissaminnut piareeqqassut. Innuttaasummi akisussaaffiiarlugit, aalajangiisinnaanerlu taakkunannga ungasinnerulersillugu – aaqqinneqartariaqartunut akisussaaffimmik tigusinerunissaannik naatsorsuuteqarfigisinnaanngilagut. Ikioqatigiikkuttali, nunaqatigullu tatigigutsigit aamma pitsaasumik suliaqarsinnaasut qularinngilara. Kitaaniit suna tamarmi aqunneqartariaqartutut – immitsinnullu naalagarsuatut inissilluta pissanngilagut. Periuseq taanna uagutsinnut nunasiaanerup nalaani atortinneqarsimasoq nuannarinagu anigorniagarput nunaqqatitsinnut atortittariaqanngilarput. Tatigeqatigiinnikkut nuna manna ingerlanneqartariaqarmat.

Sisamaattut, inuiaat siunissamut neriuuteqarluarnissatsinnut tunngavissat ilaat tassaavoq Nunatta pisuussutaanik anneruleraluttuinnartumik atorluaaneq naleqarnerulersitsinerlu. Taamaammat imartatta pissarititaanik atorluaanerunissamut ilinniartitaanerit pitsanngorsarneqarlutillu aallunneqarnerujussuusariaqarput, aamma aningaasatigut pingaarnersiuisarnitsinni. Aalisarnermut tunngassuteqartut aaqqivigineqarnissaanni ineriartortitsiuarnissaq aallaaviusariaqarpoq, pisuussutigut nammineq pisaralugillu naleqarnerulersissinnaasavut inuussutissarsiornerup inerisarneqartuarnissaanut aallaaviusariaqarput, aamma Nunatta aalisagartassat nunat allat peqatigalugit aviffigeqatigisartakkagut – piujuartitsinermik toqqammeveqarluni aalisarneqassapput illuatungeriillu naligiittut imminnut isiginerannik suleqatigiinneq aallaaveqartariaqarpoq. Imaanngilaq Nunatta siornatigut aalisagartassiissutit aalisarnissaannut nukissaqarsimanngimmat, taava pissusissamisoortumik pisassatsinnik ilanngartuiffigineqassasugut.

Tallimaattut, inuiattut kinaassutsitta taassumallu ataqqineqarluni inuiaqatigiillu ingerlanneqarneranni naleqalersinneqarluni inissisimasuunissaa tamanit pingaarnerpaatut isigaara. Inuiaat kalaallit namminneq nunaminni oqartussaassuseqarnerpaasutut inissisimajuarnissarput qulakkeerneqartariaqarpoq, imaanngitsoq arlaanni itissasugut nammineq nunagisatsinni allanit inagerneqarsimalluta. Taamaammat eqqaamassavarput sammivik ataasiinnaq aallaavigalugu ineriartortinneqassanngimmat, aamma sammivik ataasiinnaq sammivigalugu suleqateqassanngimmat: Nunarput kimmut sanilitsinnut naggueqatitsinnullu aamma suleqatissarsiornerunermik aallaaveqarluni ingerlanneqartariaqarpoq.

Tamakku ilaatigut aallaavigalugit Siumup tulliani ataatsimeersuarnissaani siulittaasunngorniuunnermut sassarnissara nalornissutiginngivillugu siunniuppara.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga,

Vivian Motzfeldt
Siumut