Asasara Vivian Motzfeldt (Nuliara)

Asasara Vivian Motzfeldt (Nuliara),

Allanit tamanit nalunnginneruvakkit – taamaammat nalunngilara tamatta qularnata qinersinnaagitsigit, aamma Siumumi siulittaasussarsiornermi.

Arnaavutit anaanaalluartoq, ilinniarluarsimasoq, tatiginartoq – suliaminullu  tunniusimalluinnarluni sulisoq.

Unneqqarissutsit, inuillu tamarmik naapertuilluaqqissaartumik pineqarnissaannik tangeqarlutit piumasaqartuaannarnerit – tamanit annermik pingaartitarisat, inuiaqatigiillu naligiinnerusumik inuuneqarnissaannik sorsuuteqartuarnerit ilisarnaatigaat.

Taamaammat naperiaasitsillaqqissuuvutit, taamaammallu Inatsisartuni partiinit tamanit katersuuffigineqartuarnerit tupiginngilara.

Oqaatitsitta nunami maani allaffissornermi salliutinneqarlutik aallaavigineqalernissaannik sukataarlutit ilungersuuteqarnerit – tassatuaavoq inuiaat kalaallit nunaminni – imminnut ataqqillutik – aqutsisuujuarnissaannik qulakkeerinnissinnaasoq. Tamatumani aalajaannerit, sassartunillu allanit piukkunnarnerunerit, qaqugumut attattuassagit nalunngilara.

Nalunngilara qularsaarisorpassuit akornanni maanna sassartutit. Qularinngilarali aamma Siumup ataatsimeersuarnerani peqataasorpassuit sapiissuseqarlutik, namminneq nalunngeqatiginnissusertik, qununatik malikkunikku…aamma taakku katersuuffigissagaatsit.

Partiittami tamanna assut pisariaqartippaa – qinigassallu akornanni illit katersuuffiusussatut piukkunnarnerpaanerit kialuunniit takunngitsoorsinnaanngilaa.

Tulluusimaarpunga takusinnaagakku siulittaasussarsiornermi illit tunngavilersuilluarnerpaallutit – siumoortumik tamanut arlariinngorlugit allaganngorlugit isummannik saqqummiussigavit – qanortoq taakku nalilersuinermi tunngaviugilik, sumi tamaani kikkunnut tamanut neriorsuisaarnerit salliutinnagit.

Tulluusimaaqaanga sassaravit – Piukkunnarnitaavutimmi, tamanna kialuuniit apeqqusersinnaanngilaa.

Qanortoq ullumi angusaqarluarina.
Qanortoq katersuuffiugina.
Qanortoq ataatsimeersuaqataasut sapiissuseqarlutik ataatsimoorusunneq toqqarilissuk.

Asannittumik,

Uiit

Siumup tunngaviusumik siunertai ima aallartipput:

”Pilersikkumallugit inuiaqatigiit ataqatigiissut, ilatsiinnanngitsut, eqeersimaartut nappassinnaalluartullu. Inuiaqatigiittut akisussaaqataanertik qamuuna misigisimalluarlugu ilumoorfigalugulu innuttaaqataasut.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Oqaatsit imartoorujussuit. Akisussaaqataanerli ilumoorfigalugu misigissagaanni atorfissaqartinneqarnermik misigitinneqarneq inuiaqatigiit kalaallit pisariaqartippaat. Atorfissaqartinneqarneq neriuummik ikitsisarpoq, akisussaaqataasutullu misigineq aamma peqaataatitsinermiippoq. Peqataatitsinerput nammineq malittarisassiatsinni pilersitassaraarput, nunarpummi inatsisinik tunngaveqarluni ingerlanneqartussaavoq. Inatsisilli pilersinneqarsimasut suliassani pingaarutilinni innuttaasut kivitseqataanissaannut inorsartinneqartutut misigititsiuarpata – taava sumiippat sulisartut? Taakku nalingat naak? Allaanngilaq taamatut aaqqissuussisimanitta kingunerileraa inuit qaffasissumik ilinniarsimasut kisimik tassaalersimasut tusarneqartussat. Taakkua atorfissaqartinneqarnerattuulli tunisassiorfinni sulisartunik, aalisartunik, piniartunik, nunalerinermik suliaqartunik, inoqatiminnillu isumassuinermik suliaqartunik Nunarput pisariaqartitsingaarpoq. Kalaallimmi asuliinnaanngitsumik oqariartaaseraarput: ”Oqaq amingavippoq, assaat sulissapput!”.

”Pilersikkumallugit Nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaasut sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq, upperisaqarneq apeqqutaatinnagu.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Sumi inunngorsimaneq apeqqutaatinnagu assigiimmik akissaasersuineq 1989-mi atuutsilersinneqarpoq, maanna ukiut 31-it qaangiussimalerput. Taamaakkaluartoq Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiani takuneqarsinnaavoq Nunatsinni inunngorsimasoq 49 krone-nik isertitsigaangat taava avataaniit tikisitaq 100 krone-nik isertitaqartartoq.  Assigiinnginnerujussuaq tamanna soorunami akuersaarneqarsinnaanngilaq piaarnerpaamillu assilissap taassuma allanngortinneqarnissaannut pisussaasut tassaapput uagut.

Tamannali allanngortinneqassappat oqaaseqatigiit uteqattaartuakkakka oqaatigiqqissavakka ”Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqartoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu”, tamannalu anguneqassappat Namminersorneq pillugu inatsimmi oqaatsitta pisortatigoortumik oqaasiuneri tamakkiisumik atuutsilersittariaqarparput, aamma pisortat allaffissorneranni. Uaguuvoq nunatta pisariaqartitaanik sumullu ingerlanneqarnissaannik ilisimasaqarnerpaat, tamannalu isertitatigut aamma takuneqarsinnaasariaqarpoq politikkerput anguniakkavullu kusanaqisunik oqaasertaqartut piviusunngortinneqassappata.



”Inuiaqatigiit akornanni aningaasaqarniarnikkut nikingassutaasut nalilersoqqissaarneqassapput, aningaasarsiornikkut naligiinnissaq – aamma Kommunit akornanni – Nammaqatigiinnissarlu qulakkeerniarlugit.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 6)

Nunap immikkoortui Kommunerujussuit qiviaraanni isertitat qanoq nikingatigineri arajutsiuminaappoq:

Aajuku isertitat kommunikkaartumik agguataarneri, innuttaasup sumi inunngorsimanera apeqqutaatinnagu.

Nunap immikkoortui isertitamikkut assigiinngeqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataani takuneqarsinnaapput, taamaammat neriorsuutigiinnarnagu piaarnerpaamik pisortat suliffeqarfiutaasa sineriammut siammarneqarnissaat naammassineqartariaqarpoq.  

Puigussanngilarput 2014-imi Naalakkersuisooqatigiit siulliit ivertinneqarmata Naalakkersuisooqatigiilersut isumaqatigiissutaanni allaqqasimasoq maanna ukiut arfinillit qaangiunneranni naammassineqarsimanngimmat isumaqatigiissutinilu kingullerni ersikkunnaarsimalluni.

Qallunaat Nunaanni qinigaaffiup siuliani, Lars Løkke Danmarkimi Naalakkersuisunut siulittaasunngortup pisortat suliffeqarfiutaasa naligiinnerusumik nunamut tamarmut siammarneqarnissaat naalakkersuisooqatigiilernerminnut ilannguppaa, qinigaaffiullu ulluini siullerni 90-ini tamanna neriorsuutini naammassillugu. Danmarkimi pisortat suliffeqarfiutaat amerlaqisut katillugit suliffiit 4024-it nunamut tamarmut siammarterneqarput.

Pimoorukkaanni piumassuseqaraannilu ajornarsimanngilaq…

Taamaammat qulequtaq pingaaruteqaqisoq Siumup anguniagaanni allaqqasoq naammassineqarnissaanulli sapiissuseqarfiusimanngitsoq – Sapiissuseqarlunga suliassannut siullertut naammassissallugu neriorsuutigissavara, taamaalinngikkutta anguniakkatsinni assigiinnerusumik naligiinnerusumillu periarfissaqarluta sumiiffinni ineriartornissarput pingaartinneqarsimas-sanngimmat, tamannalu Siumup politikkianut naapertuutinngilaq!

”Kalaallit Nunaata aqunneqarnerani ammasumik inuillu oqartussaaqataanerat pingaartillugu ingerlatsineq nukittorsassallugu”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Ammasumik ingerlatsineq, innuttaasunik peqateqarneq, qulequttani pingaaruteqartuni innuttaasunik immersuineq, oqalliseqateqarneq kiisalu politikkikkut killiffinnik innuuttaasunut oqaluttuarsinnaassuseq ukiuni kingullerni tikkuartorneqaatigaarput. Aamma taamaappoq Naalakkersuisuutitatta Inatsisartullu akornanni suleqatigiinneq. Suleqatigiinneq pitsaasumik ingerlassappat Siumup sorlai pingaarnerpaatut qanimut suleqatigineqartussani qitiupput. Siumup Inatsisartuni gruppia, Siumup inuusuttortai, immikkoortortaqarfiit, siulersuisuunerit tamarmik aaqqissugaasumik qanimut suleqatigiinnerat nukittooq peqatigiinnermut nalorninaatsumut qitiupput.

Inuiaqatigiit pigisaat KNR annertunerujussuarmik piumaffigineqartariaqarpoq, pisussaaffigaa oqallinnerit inuiaqatigiinni ineriartortitsisut pikialaartissallugit. 

Partii inuianni kalaallini sorlaqartoq. Suleqatigiiffiup tunngavia: Danmarkip nunatsinnik nunasiaateqarenerata aaqqissugaasumik illuatungilersorumallugu!
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Siumup anguniarpaa Nunatta Naalagaaffinngornissaa, uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta tamakkiisumik akisussaaffilernissarput – avataaniit naalakkatut isigisunit nakkutilliisoqarata.

Taamaammat uagutsinnut atortinneqarsimasoq illuatungilersorlugu sulisimanerput tamatsinnut atuuttariaqarpoq. Iliuutsilli uagutsinnut atortikkumanngisavut ajoraluartumik kommunerujussuanngortitsinerup malitsigisaannik ilatsinnut atuutsinneqalersimasut isumaqarpunga, taamaammat kommunerujussuanngortitsineq innuttaasut peqatigalugit nalilersuiffigineqartariaqarpoq oqartussaqataaneq innarlerneqarsimasoq inuillu akisussaaffiannik arsaarneqarsimasut peqatigalugit oqartussaaqataaneq pineqartunut uterteqqinneqartariaqartutut isumaqarfigaara.

”Pisuussutitta uumassusillit sapinngisamik tunisassiassatut piareerlugit, taamaaliornermilu naleqarnerulersillugit annissorneqartarnissaat anguniarneqassaaq.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 9)

Fabrikkini sulisartut pikkorissarneqaannaratik aalajangersimasumik ilinniartinneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.  Royal Greenland-ip suliffissuaataani tunisassiorfiusuni annerni arfinilinni suliffeqarfiup nammineq misissuinerata takutippaa, tunisassiornerup iluani sulisorisat suliaminnut tulluartumik ilinniagaqarsimasut pikkorissarsimasulluunniit taamaallaat 3-4%-iusut.

Sulisartukkormiut taakku ataqqisassaapput, Nunatta avataaniit aningaasanik isertitsisarneranut annertoorujussuarmik tunngavileeqataasuummata, taamaammat akissaqanngilagut ullumikkutut ingerlaannarnissatsinnut.

”Kræftimik nappaateqalersimasut tamarmik immikkut peqqissarneqarnerminnut pilersaarusiuunneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 26)

Ajoraluartumik nunaqqaterpassuagut kræftimik napparsimalerlutik nappaatip suussusersineqajaannginneranik tunngaveqartumik toqusartut amerlasoorujussuupput.

Inuiaqatigiit ikittunnguugatta agguaqatigiisitsinermilu ajoraluartumik nappaassuarmit taassuminnga toqquteqartartut amerlavallaarujussuarmata, nappaammik suussusersipallattarnissaq immikkut sulissutigineqartariaqarpoq, nappaatillu suussusersineraniit piffissap aaliangersimasup iluani  napparsimalersimasut nakorsarneqartarnissaat qularnaarneqartariaqarluni. Taamaaliorneq aningaasanik nunatsinnilu atortorissaarutinik inerisaanermik aningaasaliinermillu malitseqartariaqarpoq, nunarsuummi sinneranut naleqqiulluta agguaqatigiisitsinermi annaanneqartartut amerlavallaarujussuarmata.

”Nunatta immikkoortui tamarmik aningaasarsiornikkut ineriartornissamut periarfissaqartittariaqarpavut, nalilinnik pilersitsiviusut salliutillugit aammalu kommunit aningaasarsiornikkut ineriartortitsinissamut periarfissaat annertusarlugit.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 6)

Aningaasat ingerlaarfii, tunisassiatta nalingi nunattalu iluani aningaasat ingerlaarfii pillugit annerujussuarmik aalajangiisartut akornanni ilisimasaqarfigisariaqarpagut – taamaaliornikkut aningaasanik isaatitsiffiusut naapertuuttumik aamma ineriartorsinnaaqqullugit.

Ataani assersuutitut ilanngunneqarput Uummannap Upernaviullu eqqaani Saarulliit Qalerallillu aalisarneqarsimasut – qanoq aningaasatigut kinguneqarnersut. Tupinnaannartumik tassani suliat qanoq nunatsinnut naleqartigineri takuneqarsinnaapput, aalisartunut, sulisartunut, suliffeqarfinnut tunisassiortunut Nunattalu karsianut.

Taamaammat tupigineqarsinnaanngilaq sumiiffinni pineqartuni, allarpassuarnilu, innuttaasut pisortat aningaasaataannik ineriartortitsinissamut annerusumik pissarseqataanissaminnut noqqaammata – suut tamarmik illoqarfiup ataatsip kisiinnangajammi ineriartupiloornissaanut atorneqartussaanngimmata, tamannami Siumup politikkerinngimmagu!

”Qaqortup Narsallu akornanni piaarnerpaamik mittarfissaq sananeqassaaq.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 16)

Ukiorpassuanngortuni kujataani utaqqisaasimasup kingumut kinguarteqqinneqarnera Siumup tatiginassusaanut annertuumik innarliivoq. Inatsisartunut qineqqusaarnerit kingulliit marluk Siumup siuttuuffigisaanik innuttaasut neriorsorneqarput mittarfik naammassineqassasoq – maannali killiffia tassaalerpoq aallaqqaataaniit aappaagu suliariumannittussarsiuunneqarnissaa. Taamatut killeffeqarneq kiinnaanngunarpoq – peqatigisaanillu aatsitassarsiornermut tunngasut aamma kujataani innuttaasut akornanni avissaarutaapput – Siumumut malunnartumik kinguariartuutaalersumik. Neriorsuigaangatta piviusunngortittassavagut.

Taamaammat suliami tamatumani sulianilu allarpassuarni Siumup katersuuffiusinnaanera qanorlu siuttutut tutsuiginassuserput aalajangiisuussarpoq qanoq qinersinerni angusaqartarnitsinnik.


”Naalakkersuinikkut suleqatigiit tapersersorteqarluartut, alajaatsumik isummertaasillit ersarissunillu anganiagallit nukissaqarluarnerpaapput allat suleqatiginiarnissaannut.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 16)

Kukkunaveersaartariaqarpugut – ammut – killup tungaanut ingerlanerput isiginngitsuusaaginnassanngilarput. Siumut katersuuffiusariaqarpoq – angusaqarsinnaassagutta. Eqqaamassavarput Inatsisartunut qinersinerit kingulliit marluk – partiit annerit akornanni taasinerit nikigassutaasut 2014-imi 325-iupput, kingullermillu 479-iupput.  Imaappoq nuna tamakkerlugu inuit 240-t Siumumiit IA-mut nuussagaluarpata – taakku partiiat Siumumit angineruleriaannaammat.

Taamaammat parteerput siuttoqartariaqarpoq katersuuffiunerusinnaasumik, taamaammat allanngortitsisariaqarpugut, ingerlaqqittariaqarpugut. Parteerput allanut suleqatigissallugu orniginartuusariaqarpoq, naapititseriaallaqqissuseq Siumup siuttuata pingaarnertut piginnaaneqarfigisariaqarpaa. Manngertiinnarluni nikeriarsinnaassuseqarnani pissusilersortarneq partiitsinnut iluaqutaanngilaq.

Qaa siumut ingerlaqqitta – ingerlaqatigisigut: https://www.youtube.com/watch?v=fva_-Tq9aqs

Ikinngutinnersumik Inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt



Vivian Motzfeldt
Naatsumik ilisaritinneq

Vivian Motzfeldt-imik ateqarpunga kujataani savaatilissat ilinniarfianni Upernaviarsummi  peroriartorsimallunga taamaammallu Siumut 1977-imi Upernaviarsummi pilersinneqarmat najuussimassallunga mikeqigamali eqqaamanngisannik. Qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlermut tulliuvunga, pingasunik aneqarlunga ataatsimik aqqaloqarlunga angajoqarlungalu tullerpiavinnik tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut Autistiusumullu. Polikkimi sulininni Inuit innarluutillit pitsaasumik sullinneqarnissaannik pingaartitsillunga Innarluutillit Illersuisoqalernissaat siunnersuutiginikuuara massakkullu nuannaarutigeqisannik Innarluutillit illersuisuat sulilluarpoq inuiaqatigiinnilu innarluutilittatta pitsaasumik sullinneqarnissaannut tunngasunik qulaajaanerit inuiaqatigiinni pisariaqarteqisavut suliaralugit.

48-nik ukioqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga, nukappiaqqat pingasut niviarsiararlu ataaseq.

Savaateqarfimmi peroriartorama suliassat agguataarneqarneranni atorfissaqartinneqarnera paasitinneqalertorpoq – Isorliunerusuni perortunut tamanut atorfissaqartinneqarnermik misigitinneqalertorneq atuussimassasoq qularutiginngilara aammami taamaattussaavoq.

Meeraaninniit ilinniarluarsimasuunissannik annertuumik kissaateqarnera allartissimavoq, nammineq kissaateqarnera naapertorlugu meeqqat atuarfianni atualernera aallarnerfigalugu angajoqqaakka qimakkakkit ilinniagaqarnissannik pingaartitsininnik tunngaveqartumik.

Politikkikkut suliaqalernissama tungaanut Kujataata Ilinniarnertuunngorniarfiani ilinniartitsisuuvunga Samfundsfag – Kulturfag kiisalu Kalaallisut ilinniartitsissutigalugit. Suliaq nuannaringaarlugu ingerlassimasara nunatta siunissaanik inuusuttunik ilusilersuinermik imaqartoq. Inuusuttuaraallutik iseraangamik anisartut nasartaarsimallutik timikkut ilorlikkullu ineriartungaarsimaneri takullugit tunissut angingaartoq ukiuni arlaqartuni sulininni takujuagara nuanaarutigiuaannarpara.

CV:

1994 Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarnertuunngorpoq

1997 Ininniarfissuarmi Ilinniartitsisutut naammassivoq

2001 Ilisimatusarfik Inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu BA-tut naammassivoq

2002 Qeqqata Ilinniarnertuunngorniarfiani ilinniartitsisoq

2004 – 2006 Angerlarsimaffik Matu-Projektimi Ilinniartitsisoq

2006 – 2008 Ukaliusami Ilinniartitsisoq

2008 – 2009 Namminersortoq

2011 – 2014  Oqaasilerineq atuakkialerineq tusagassiuuteqarnerlu Campus Kujallermi suliutigaluni ilinniaqqinneq

2014 – 2018 Inatsisartunut ilaasortaq

2017 – 2018 Tunngaviusumik Inatsisissat Pillugit suleqatigiissitami siulittaasoq

2018 maj – 2018 oktober Nunanut allanut Ilinniartitaanermut Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq

2018 oktober –  Inatsisartuni Siulittaasoq

Asasakka Siumukkormioqatikka

Asasakka Siumukkormioqatikka,

Piffissami sivitsortumi partiitsinni pisut partiitsinnullu ajoraluartumik iluaqutaanngitsut amerlapput – Nukippassuit atorneqartuarput eqqunngitsup eqqortunngortinniarneqarnerannut – eqqunngitsup eqqortuulersinniarnerinut nukiit atorneqarpallaarujussuartut tassaasussaagaluarput nunatta ingerlatitaanerani partiitta siumut sammisumik politikkikkut avatangiisinut allanngorartuartunut naleqqunnerpaamik politikkeqartuarnissaminut atugassaagalui.

Pissutsit ullumikkut atuuttut taamaattussaannartut, sunalu tamaat tikillugu manngertiinnarluta isiginngitsuusaaginnarlugillu pissagaluarutta tamatta takusinnaavarput iluarsiinissaq ajornarsigaluttuinnassasoq partiitsinnullu ilisarinnissinnaanerput tammaraluttuinnassasoq annilaanngatigisama annersaraat. Taamaammat iliuuseqartariaqarpugut, parteerput Siumut inuppassuit nuannaarlutik, kajumillutik oqalliseqataallutillu piginneqataasutut misigitinneqarfiat utertittariaqalerparput kingusinaartinnata.

Pisut kingumut qiviarlugit

Eqqaamaneqartariaqarpoq ukioq kingulleq 2019-imi maajip aallartilaarnerani Siumumi Inatsisartuni ilaasortat arfinillit Naalakkersuisunilu ilaasortaq ataaseq, pissutsinik naammagiliillutik Siumup siulittaasua tatigiunnaarlugu avammut nalunaaruteqarmata. Taamani Siumup siulittaasuata naaperiaanera najuuttugut tamatta eqqaamavarput ima oqarmat: Tulliani Siumut ataatsimeersualerpat siulittaasussarsiornermi nammineq  sassaqqinniarnani, taamaalillunilu Siumup naalakkersuisuutitaqarnermini imminnut uppisinnginniassammat ataatsimeersuartoqarnissaata tungaanut ingerlaqqikkallarnissaa naaperiaassutitut tamanit isumaqatigiissutigineqarluni.

Tamatuma kingorna siulittaasussarsiornissamut Erik Jensen sassarluni nalunaarpoq November-imi 2019 uangalu tamatuma kingorna Januar 2020 Siulittaasussarsiuunnermut ilanngullunga nalunaaruteqarlunga. Kim Kielsen kingusiinnakkut Julimi ataatsimeersuarnissaagaluaq sioqqutilaarlugu isummani neriorsuutigisimasanilu allanngortissimallugit aamma nammineq sassaqqinniarluni nalunaaruteqarpoq. 

Tassa pisut tulleriinneri taamaapput, oqartariaqarpungali taamatut sassarnitsinniit partiitta iluani siulittaasumit tapersersortaanillu tujormisitaanerput assut annertusimammat – uffa partiitsinnut pitsaanerussaq pillugu sassartugut. Partiimi sassartut arlaqaraangata tamanna partiip nukittuneranik ersersitsinerugaluarpoq atorluagassaq,  killormulli pisoqarpoq. Piffissap ingerlanerani ilutsinni siorasaarinerit partiitsinniillu anisitaanissamik siorasaarinerit ataasiunngitsut ingerlanneqarput. Qulequttat  isummerfigineqartariaqavissut allaat tikkuartuussutaalernerat aallartippoq nukinnik atuiffiusimaqisut. 

Assersuutissanut ilaasut pingaarnersaattut taasinnaasara tassaavoq upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnissaanik aaliangiussisimaneq arlaleriarluni uannut tikkuartuusutaasimammat ilaatigut oqaatsit ima nipeqartut anngunneqartarlutik: Siumup Inatsisartut siulittaasuattut issiatippaatsit upernaakkullu ataatsimiinnissaq attatiinnarniarukku inissisimaffiit nalilersorneqartariaqarpoq! Tamatta ilisimasatsitut, Inatsisartuni ataatsimiinnissaq ataatsimiinnginnissarluunniit Inatsisartut kisimik aaliangigassaraat, Naalakkersuisut siulittaasuannit akuleruffigineqartussaanngitsoq.  Arajutsiuminaappoq qulequttani amerlavallaarujussuartuni pissaanerup Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni avissimanera ataqqineqarnani akuleruffigineqartuarmat, soorlu Inatsisartut Naalakkersuisut sulinerannut nakkutiginnittussaanerat aamma aporfilersorneqartuartoq. Pissutsit taamak ilisimanerat Siumumi kingusinaartinnata iliuuseqarfigisariaqavippagut.

Aamma qanorluunniit pingaluaraanni oqaatigineqanngitsoorsinnaanngilaq suliaq nipisaat suaannut siulittaasullu angallatiminik attartortitsisimaneranut tunngasut tamatsinnut tujormisitsingaarsimasut, partiittalu isigineqarneranik annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarsimasut. Ukiakkut ataatsimiinnerup aallartinngilaarnerani Kukkunersiuinermut ataatsimiitsitaliap Naalakkersuisut Siulittaasuannut tunngasoq suliartik saqqummiuppaat. Tassani isornartorsiuineq uparuaanerlu sakkortunerpaaq Naalakkersuisut siulittaasuannut qulequttani arlaqaqisuni inerniliilluni oqariartuutigineqarpoq. Tamatuma kingorna Kukkunersiuinermik ataatsimiitsitaliaq siulittaasumit tapersersortaanillu apeqqusersorneqarpoq, suliassarinngisaminik suliaqarsimasutut tikkuartorneqarluni, naak apeqquserneqarsinnaanngitsumik suliassaqarfigisami iluanni suliamik ingerlatsigaluartut.  

Aamma Inatsisartut suleriaasiat kiisalu Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat suunngitsutut inatsisaanngitsutullu ilutsinni Naalakkersuisup Siulittaasuannit oqariartuutigineqarput. 

Inatsisartut, tassa innuttaasut qinigaat, Naalakkersuisut sulinerannik nakkutiginnittussaapput, aamma paasissutissanik pisariaqartinneqartunik Inatsisartut sulinerminni isertuunniarneqarsinnaanngillat, tamatullu sulinerat apeqqusersorniarneqarnanilu unitsinniarneqarsinnaanngilaq – ajoraluartumilli pissutsit atuuttut taamaapput tamannalu partiitsinnut iluaqutaanngilluinnarpoq. Taamaammat kingusinaartinnata iliuuseqartariaqarpugut.

Kiisa immaqa puiulerparput parteerput inuit ataasiakkaat pillugit atanngimmat, politikkikkulli inuiaqatigiinnut tamanut pitsaanerusussaq pillugu suleqatigiiffiummat. 


Siumut isigisa – ingerlaqqitta

Siumuugatta siumut isigisariaqarpugut – piffissanngorpoq ingerlaqqinnissamut. Soorunami tamatta Siumup Anguniagai aallaavigalugit politikkikkut sulinitsinni siunnerfeqarpugut, naluneqanngilarli aamma taakku assigiinngisitaartumik ilaanni isumaqartinneqarlutillu isummersorfigineqartarmata. Taamaammat piffissanngorsoraara oqaluuserissallugu partiimi siuttussatta qulequttani pingaarnerni qanoq ittunik isummersuuteqarluni Siumup anguniagaanik suliniuteqarniarnersoq, qulequtarpassuarni innuttaasut isummersorlutalu oqaasertalersueqataalluta peqataanissarput kissaatigaat. Soorlu qulequttani imaattuni:

1. Nunatta namminiilivinnissaa, qanoq qaqagulu? Maanna Siumup siulittaasuata oqartarneratuut uagut suliassarinngisarput kinguaassattali suliassaat. Taamak eqqarsarneq uanga isumaqatiginngilluinnarpara, tassami uagut suliarisinnaanagit oqariartuutigisavut qanoq ililluta kinguaassatsinnut suliakkiissuttigisinnaannginnatsigu?

2. Tunngaviusumik Inatsisiliornermi Siumup inissisimanera – Qulequttami innuttaasut oqalliseqataanissaat qilanaarineqarluni utaqqineqarsimasoq kiisa inuit nipangiuppaat. Qularinngilara Siumup siulittaasuanut suliap tapersersornera pingaartinneqarnerulluni inissisimasoqartuuppat aamma innuttaasut akornanni peqataanissamut piumassuseq annerungaassagaluartoq.

3. Kalaallit oqaatsitta allaffissornermi salliutinneqarnissaat qanoq angujartuaarneqassava?
Oqaatsitta pingaartinneqarnissaannik ippassaaneerannguaq uanga aatsaat sulissuteqalinngilanga. Oqaatsivut pingaartinneqarlutik allaffissornikkut tamakkiisumik atorneqalernissaat uanga Inatsisartunut ilaasortaaleramali qulequttani arlalippassuarnik aaliangiiffigisassanik oqallisissianillu qaqitsisarnikkut sulissutigiuarsimavara ilaatigut Nunatsinni tamakkiisumik allaffissornikkut atuutsinneqalernissaat 2025-imi anguneqassasoq oqariartuutiginikuullugu. Qallunaat oqaasiisa takornartat oqaasiini salliutinneqartut tuluit oqaasiinik taarseriartuaarneqarnissaat sulissutigineqartariaqartutut oqariartuutigisimasanni ilaapput. Tupinnartuliaanngilaq oqaatsitsinnik taakkulu ingerlatsinermi atorneqarnissaannik siunnerfilimmik  sulinerup ingerlanneqarnissaannik angusaqarusunneq – Oqaatsit pissaaneqalersitsisuupput ilisimasanillu katersinermi sakkuullutik – Nalunngilluinnarpara inuiannguani oqaatsivut atorlugit ingerlatsineq tamakkiisumik angussallugu immini suliassaasoq annertooq, piumassuseqaraannili anguneqarsinnaasoq upperilluinnarpara, taamaammat taamak ikitsiginerput toqqammavilersuutigineqaraangat naammagineq ajorpara takussutissaqareerpormi soorlu Savalimmiuni tamanna tamakkiisumik atortinneqartoq, taamaaliorsimasullu imminnut ataqqigamik arlaanaataluunniit taamaattussaanera apeqqusersunngimmagu. Nunatta allaffissornikkut ingerlatitaanera inunnut milliuunilikkaanut naleqqussarneqarnera tamaanga killeqartariaqarpoq. Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqarpoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu.

4. Naleqattitat pillugit oqallinneq inuiaat kissaatigaat – Apeqquserneqarsinnaanngitsumik Siumuuvunga partiillu naleqartitai anguniagaalu aallaavigalugit sulinissaq pingaartittuaannarlugu – Siumuuninniilli pingaarnerujuaannarpoq inuiaat ataasiusut pilersissallugit – Tunngaviusumimmi tamatta pingaartitaraarput  – Partii avaqqullugu inuiattut ataasiusutut pingaartitavut ataatsimoorfivut oqallisigineqartariaqalerput. Tamanna inuiaat kissaatigaat qulequttamilu oqalliseqataarusulutik. Ilumoorsinnaanngilarmi taamak ikitsigaluta avissaartuffissat salliutinneqarneri ajoraluartumik inituallaartarneri – Inuiaat avissaartuussimasut avataanit ajugaaffigissallugit ajornannginnerujuaannarpoq taamaammat qulequtarpassuarni ataatsimoorfivut pituussinneqartariaqarput ukuiorpassuarnullu isumaqatigiissusiorfigineqarlutik. Inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinngippallaarujussuartumik atugaqalersimanitta ataatsimoornissaraluatsinnik avissaartitsigaluttuinnartut isiginngitsuusaarsinnaanngilagut.

5. Inuusuttorpassuit ullumikkut ilinniaratillu suliffeqanngitsut 3000 tikillugit amerlassuseqartut kikkunnit pilersorneqarpat? – Ilumoorsinnaanngilaq inuusuttut kinguaariinni akisussaaffippassuarnik tigusisussat ullumikkut sumiiffissineqarsimanngitsut amerlangaarmata allaat ajunaarnersuartut oqaatigineqarsinnaasutut isigineqartariaqartutut nalilerakku.

6. Aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuap suliaa pillugu parteerput qanoq isummersueqataanissaa piareersartariaqarpoq, takorloorneqarsinnaanngilarmi ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatigiumaagai maliinnarneqartussatut Siumumit inissisimasoqassasoq. Uanga isumaqarpunga ataatsimiititaliarsuup suliaa naammassiniariarpat, suliaq partiinut tamanut erngerluni agguaanneqassasoq, tamatumalu kinguninngua uagut Siumumi immikkut ittumik taannarpiaq qulequtaralugu ataatsimiitsitsinermik aaqqissuussissasugut – partiitsinni sapinngisamik siammasinnerpaamik peqataaffigineqartussamik. Tamatumanilu ilaatigut pisassiissutit piginnittunut amerlanerusunut qanoq iliornikkut piviusorsiortumik agguaanneqartalernissaannik periusissiornissaq, pisassiissutit ukiumiit ukiumut agguaanneqartartut aalajangersimasumik pigineqartunngorlugit inissisimasalissanersut, inuttat atugaannut pisinnaatitaaffiinillu tunngasut qanoq siunissami inissisimassappat, kalaallinik aqumiunik amerlanerusunik ilinniartitsinissaq qanoq piviusunngortinneqassava il.il. pillugit tassani eqqartorneqartariaqarluni.

7. Isorliunerusuni inuussutissarsiutinik inerisaaneq – Nunaqarfiit ineriartoqqinnissaminnut periarfissallit periarfissakinnerusullu periusissiuunneqarnissaat piviusunngortariaqarpoq. Siumut tassaajuarpoq Nunatsinni partiini tamanik siammasinnerpaamik tapersersorneqartoq politikkeqartorlu. Qulequttalli tamakku oqallisigineqartariaqarput inuit pineqartut peqatigalugit – aamma Siumup iluani siumoqatit peqatigalugit.

8. Nunatta pisuussutaanik naleqarnerulersitsineq anguneqassappat ilinniartitaanerup iluani pisariaqartitat ersarissuliuutigineqartariaqarput. Tamanna qineqqusaarutaannaanani piviusunngortinneqassappat aporfiusinnaasut tamaasa qulaajarneqarneratigut inerisarneqartariaqarpoq, ilinniartitaanerup ilinniartitseqqittarnerullu aaqqissuunneratigut. Naleqarnerulersitsineq pimoorussamik ineriartortinneqassappat minnerunngitsumik suliffissuarni tunisassiorfiusuni sulisorpassuit pimoorussamik, aalajangersimasumillu ingerlaavartumik ilinniartinneqartarnissaannut aningaasaliinnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq, tassa naatsumik oqaatigalugu aningaasarsiussaguit aningaasaliisariaqarputit. 

9. Naalakkersuisuni qinikkat Siumukkormiut amigaataapput, tupinnanngilarli piumasuerummat Siulittaasut Inatsisartunilu qinikkat akornanni suleqatigiinnerup akornani tatigeqatigiinneq innarlersimammat. Tassaneeqqissaarporli aamma tikkuartorneqaatigilikkatta annerit ilaat – qinikkat avataaniillu tiguinnakkat oqumaaqatigiinnginnerujussuat pilersinneqarsimasoq.

10. Partiit allat suleqatigalugit ingerlatsinissamik kikkut Siumup anguniagaanik siuarsaataaqataasinnaaneruppat?  Siumup Naalakkersuisullu siulittaasuat tassaasariaqarpoq partiit siuttuinik tamanik suleqatiserinnilluni qulequttani pingaaruteqarluinnartuni, inuuniarnikkullu oqinnerusumik naligiinnerusumillu inuuneqarnissatsinnut tunngaviusunik naaperiaalluni ukiunut arlariinnut isumaqatigiissusiortoqarsinnaanngorlugu – isumaqatigiisutigisagummi qulequttat amerlaqaat. Atukkatigut periarfissarisatigullu naligiinnginneq annertusiartuinnartoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut qulequtarpassuit qinikkat amerlanerussuteqangaartut naapeqatigiiffigisinnaasai sumiissusersipallannerisigut isumaqatigiissusiorfiginerasigullu suliat ingerlaqqittariaqarput.

11. Partii ataatsimoortoq pilerseqqinneqarnissaanni suleqatigiinneq pitsaasumik aqqutissiuunneqartariaqarpoq, parteerput qangatut oqalliffiulluni nuannaarnermillu toqqammaveqarluni, orniginartuulluni suleqatigiiffiusariaqarpoq. Tamanna Siumup pisariaqartippaa, tamanna nunatta pisariaqartippaa. Partiitsinni suleqataarusunneq ataatsimoornerlu nuannersoq isummersoqatigiiffiusorlu uterteqqittariaqarpoq, orniginarluni katersuuffiunissaq amingaatigiligarput nassaareqqittariaqarparput. Maanna pissutsit ima iligaluttuinnarput, allaat ukiorpassuarni partiitsinni suleqataallutillu isummersueqataasut tunuartilersimallutik.

Nuannarigaanni nuannarinngikkaannilu pissutsit piviusut taamaapput.  Siulersuisuunerit politikkikkut isummersoqataatinneqarnissaannik pingaartitsineq piugallarmat ukiut tamaasa qanorluunniit partii aningaasatigut ajornartoortigigaluaraangat tikillutik Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitaanik naapeqatiginninneq pingaartinneqarsimasoq atorneerulluinnartoq uterteqqinneqartariaqalerpoq – Ilumoorsinnaanngilarmi ajornartoorluinnarnermi aatsaat Siulersuisuunerit oqarasuaatikkut aggersarneqarlutik tusaaniarneqartassappata.

12. Suliffeqarfiit pisortat ingerlataasa sinerissamut siammarneqarnissaat piaartumik naammassineqartariaqarpoq – Periarfissat nunat immikkoortuini naligiinnerusumik periarfissiissutaalinngippata inuttut inuuniarnikkullu periarfissat naligiinnginnerat akueralugulu taamaaginnartussatut isigilersimassavarput iliuuseqarfigiumanagulu. 


Pissaaneq maniguulluni atugassaavoq

Ukioq manna takuarput, Nunarsuatsinni inuiassuit qanoq ilungersortigalutik tamat oqartussaaqataanerannik eriaginninnertik aatsaat taamak sakkortutigisumik takutikkaat. Takuarputtaaq nunat pissaanilissuit naalagarsui pissaanermik tigumminninnerminnik iperaajumajunnaartutut pissusilersornerat, qinersisartunik qanoq nalilerneqarnersoq. Paasivarput pissaaneq maniguulluni tusarnaarsinnaassuseqarluni atugassaasoq. Amerlanerussuteqarneq kisiat tunngavilersuutiginagu inuilli qinigaat ataqqillugit ikinnerussuteqartunik aamma naalaarsinnaanermit oqaloqatigiissinnaanermillu tunngaveqassasut  – Tamat oqartussaaqataanerat inuiaat taasinermikkut peqataaffigisartagaat kisiat naammassissallugu naammanngilaq aqqutaani inunnik peqateqarneq oqaloqateqarneq sumullu ingerlaniarnermik oqaluttuarsinnaassuseq aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq.


Sassarpunga

Sassarpunga partiip anguniagai inoqatinillu peqateqallaqqissuseq tusarnaarsinnaaneq naaperiaasitsisinnaanerlu immikkut piginnaaneqarfigisutut misigisarama. 

Vivian Motzfeldtimik ateqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga  – Savaateqarfimmi peroriartorpunga qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlerni tulliullunga. Innarluutilimmik angajoqarpunga tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut taamaattumillu oqaaseqqaannut tusilartut oqaasii ilaapput. Ilinniagaqarneq pingaartikkakku angajoqqaakka qimajaarlugit mikininniit nammineq napatinneq allanillu naatsorsuuteqarpallaarani  inuuneq atuliaarpara.

Ernera angajulleq ilinniarnertuunngorniaarfimmi ilinniartuuninni inunngorpoq – tullia Ilinniarfissuarmi ilinniarninni inunngorpoq – pingajuat Ilisimatusarfimmi ilinniarninni inunngorpoq – aatsaallu sisamaat inunngormat erninermi sulinngiffeqarneq sunaasoq misigaara.

Ueqarpunga politikkikkut sulinermi misilittagaqarluartumik tapersersortigilluakkannik.

Ullut ataatsimeersuarnissatsinnut qalliartulertormata oqaloqatigiinneq aallartiffeqaqqullugu qulequttat pingaartitannut ilaasut taamaalillunga qilanaartuutigaakka – Qineqqusaartut isertuaatsumik isummaminnik saqqummiussisarmata.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt
08.11.2020

Lad os være fælles om og slutte op om vigtigheden af vores identitet

Vi skal ikke svække men styrke vores identitet. Skal vi optræde med værdighed i den ganske verden, må vi til stadighed fremme vort eget udgangspunkt og udvikle vore grundlæggende værdier. Vi er så få, at vi nødvendigvis må styrke alle forhold der har en vital betydning for vores identitet som et anerkendt folk. Den omfattende partiloyalitet må ikke svække os, og skal ikke gøre os til tabere.

På verdensplan er vi 7,8 milliarder mennesker. Befolkningerne i de arktiske lande udgør godt og vel 4 millioner mennesker, ud af dem udgør Inuitterne, os selv, omkring 160.000 mennesker. Det betyder, at vi Inuitter i forhold til resten af menneskeden alene udgør 0,00002 %  Det er derfor ikke svært forestille sig at vore værdier, vores kultur og vort sprog som er grundstenene i vores identitet, ganske let – og ganske ubemærket for resten af verden – kan forsvinde eller blive fuldstændig udraderet. Derfor mener jeg, at nedsættelserne i de kommende år af bevillingerne til ICC bør ændres. Aldrig før har det været så vigtigt, at anerkende behovet for at vi i fællesskab styrker vore værdier og sammenholdet iblandt os – som et folk.   

Vi – Inuitter lever og bor spredt i et enormt, stort og mangfoldigt land med stort set ens og sammenlignelige levevilkår, samme ophav og identitet og ikke mindst døjer vi med ensartede problemer og barrierer. Vore problemer og sorger fylder til tider meget, da det er det som de vestlige folkeslags bevidsthed, ynder at beskæftige sig med, når det handler om vore anliggender. Hvem skal dog bemærke vores resiliens, eller anerkende og erkende vore styrker, hvis og når man uafladeligt fokuserer på alle de forhold, der splitter os?

Finansloven for 2020 blev vedtaget den 21. november 2019 af flertallet i Inatsisartut og derved fik det grønlandske folk en finanslov for det kommende år, således at udviklingen og samfundslivet kunne gå videre. Måske ikke en finanslov, der støttes af alle, men det er et af vilkårene i et demokrati. Det er nu engang flertallet, der beslutter de næste skridt.   

Noget af det sværeste indenfor politik vil altid være at få parter som står stålsatte og uforsonligt overfor hinanden til at mødes, at finde en balance og et kompromis, i en situation hvor midlerne er begrænsede – men kravene næsten uendelige. Alt imens vi jo alle ved, at vi ikke hver især kan få alt hvad vi ønsker os.

Vi har efterhånden i længere tid politisk oplevet en tid hvor kompromisser og fællesskabet fravælges, velvidende at vi selv er de eneste der kan rette op på denne situation, men hvor alle synes at afvente hvem der mon kommer med den første håndsrækning. Det bør ikke udelukkende handle om at skabe flertal, men at finde frem til og sammen skabe de fælles tiltag der kan skabe mere sammenhørighed i befolkningen, idet summen af vort fællesskab er meget vigtigere end den enkeltes partifarve. Det netop her, at jeg mener at vi må tillægge en værdibaseret tilgang i vore diskussioner om hvordan vi former og udvikler vores fælles fremtid.

Vi bør ikke udelukkende fokusere på de materielle goder i vore liv, men også vore indre kræfter og mentale velvære. Lad os undlade at bruge politik til at finde fjender og skabe fjendebilleder, men til at finde de rette fællesværdier, som flertallet har behov for.

Selvom vore foretrukne veje meget vel kan være forskellige, er fællesønsket for vort elskede land det samme, vi ønsker alle at medvirke til at vi med værdighed deltager i verdenssamfundet og at landets befolkning har mulighed for at skabe et godt og trygt liv med gode livsvilkår og med god grund til at være stolt af landet vi bebor. 
  

Lad os være sammen om at definere ICC’s fremtid

Uden at gentage de foregående argumenter, mener jeg at de i finansloven bebudede nedskæringer i bevillingen til ICC bør genovervejes. Jeg synes ikke, at det er korrekt og rimeligt, hvis de igennem årene mange landvindinger, som organisationen har været med til at tilføre os alle skal risikeres at blive mistet, som følge af nedskæringerne. Ikke mindst med en påmindelse – om at vi – Grønland i 2022 overtager formandsskabet.

Vore forfædre – og vi stammer fra disse storslåede områder, vi er frænder. Vi har fælles historie og fælles udviklingshistorie. Vi kæmper mod mange af de samme barrierer og har samme udfordringer. Lad os derfor være fælles om at kæmpe for vores egen identitet og ikke kun fokusere på at forsøge at indrette os efter samfund – som ikke er, og heller ikke bliver – sammenlignelige med vort eget.

Det er mit håb, at dette år, som vi er gået ind i, vil blive et gennembrud for viljen til at samarbejde på tværs af partierne, og at vi vælger de langsigtede og fremadrettede kompromisser, fremfor de kortsigtede og lette løsninger. Lad os derfor blive enige om at vi i Grønland på en konstruktiv måde vil udnytte det kommende formandskab i ICC, til en værdig og forbilledlig promovering af vort kære land. Vi ved jo godt, at de mange gode resultater vi i fællesskab har skabt her i landet også vil forplante sig til vore- Inuit frænder mod vest, til gavn for både dem og os.

Qaqortoq :-) Qujanaq


Qaqortumi innuttaasunik naapitsineq pissarsiaqarfiulluartoq naammassilluarpoq – qamanngavik qujanaq.

Qujanaq isummersueqataanissinnut immersueqataanersi nukissanik ingerlariaqqiffissanillu nutaanik nalorninaatsumik tikkuussivoq.

Peqatigiinnerup aqqutissiuutissavaatigut ❤️ 

Aqagu (pingasunngornermi) Nanortalik 👍🏻

https://www.facebook.com/vivian.motzfeldt

Innuttaasuunik naapeqateqarnerit, Kujataani

SIAMMARTERSIUK 

Asasakka nunaqqatit.

Maanna Siumut sinnerlugu kujataaniippunga pilersaarutit malillugit aqagu 17. Februar Narsamukassallunga Narsap katersortarfiani unnukkut 19:00 innuttaasunik naapitsissalluta.

Marlunngorneq 18. Februar unnukkut 19:00 Qaqortup Katersertarfiani innuttaasunik naapitsissaagut.

Qaallusi oqalliseqatigiartortigut – Pingaarnertut qulequtaq ima nipeqartoq oqallissaarutigalugu:

Inuiaqatigiit qanoq ittut pilersikkumavagut – Kiisalu ineriartorneq qanoq ittoq? Kikkut pilersitaat?

Silap naakkissappatigut pingasunngorneq 19. Februar Nanortalik tikittussaassavarput.

Takunissarsi qilanaaralugu.

Vivian Motzfeldt

Kinaassuserput pingaartillugu ataatsimoorfigisigu

Kinaaassuserput sanngiillisarnagu nukittorsagassaraarput, nukittulluta nunarsuarmioqataassagutta nammineq pitsinnik naleqartitatsinnillu aallussinerput annertusarneqartuartariaqarpoq. Inuiattut ima ikitsigaagut suulluunniit pigisavut  kinaassutitsinnut inuiaassutitsinnullu iluaqutaasut tamarmik nukittorsarneqartuartariaqarlutik.  Partiilersornerujussuup sanngiillisarlutalu ajorsartussanngortissanngilaatigut.

Nunarsuarmi inuttaaqataasugut tamattaalluta 7,8 milliard-iuvugut. Issittumi inuiaat najugaqartut tamarmik 4 millionit missarluinnaaniilluta, taakkunanngalu naggueqatigiit Inuit 160.000-it missaannaaniilluta. Imaappoq procentinngorlugu nunarsuarmi inuiappassuit  akornanni naggueqatigiit Inuit 0,00002%-iuvugut – kisitsisinngortitsinerup takussutissaqartippaatigut malugineqangaarnata inuiattut naleqartitavut, kulturerput, oqaatsivut kinaassutsitta tunngavigisaat tammariaannaasut. Taamaammat isumaqarpunga Inuit issittormiut kattuffiannut ICC-mut aningaasaliissutinut ukiuni tulliuttuni annikillisaanerit allanngortinneqartariaqartut. Aatsaat taamak pingaaruteqartigaaq inuiattut naleqartitatsinnik nukittorsaalluta ataatsimoornissarput.

Inuit naggueqatigiit nunarujussuarmi siammarluta inuuvugut amerlasoorpassuartigut assigiinnik inuuniarnikkut tunngaveqarluta, atugassaqarluta, kinaassuseqarluta kiisalu minnerunngitsumik erloqissuteqarluta aporfeqartarlutalu. Aporfivut erloqqissutivullu initusaqaat taakkuummatami kiilliit isaannit isiginiarneqartaqisut. Pikkoriffivut; sanngisuunerput qamuunalu ilukkut nukittulluinnassuserput kiap eqqartussavaa avissaartuuffissanut ukkassineq nittarsaanneqartuarpat?

2020-imut aningaasanut inatsit Novemberip 21-iani 2019-mi amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqarpoq, taamaalillunilu inuiaat kalaallit ukiumut tulliuttumut aningaasanut inatsisissaqalersillugit, Nunatsinni ineriartorneq uningani ingerlaqqissinnaanngorpoq, ineriartorneq immaqa tamarmik isumaqataaffiginngisaat tamalli oqartussaaneranni tunngaviit atukkavut taamaapput amerlanerussuteqarnikkut alloriarfiit aaliangerneqartarmata.

Naalakkersuinermilli suliaqarluni sulinermi suliassat ajornarnerpaat ilaat, tassaajuartarpoq naaperiaatitsiniarnerni illuatungeriit imminnut qimaariarfeerutsillutik manngertiinnarlutik inissisimaleraangata qanoq ililluni oqimaaqatigiissaarinissaq – aningaasat killeqartut iluanni, piumasarpassuillu akornanni. Tamattami ilisimalluinnarparput ataasiakkaatut piumasavut tamakkerlugit pisinnaasanngikkigut.

Piffissami sivitsortumi politikkikkut inuiattullu aqqut ingerlavigisarput naaperiaanermik ataatsimoorusussutsimillu ajattuisutut ittoq uagut kisitta iluarsisassaraarput, kiap siulliulluni assamminik isaassinissaa utaqqineqartutut ippoq. Amerlanerussuteqarnissaq kisiat eqqarsaatiginagu inuiattulli tamatta ataatsimoornerulluta aqqutissatsinnik ilusilersueqatigiinnikkut, partiimit suminngaaneerneq kisiat qarasarmiorinagu inuiattulli ataatsimoorfivut nukittunerungaartut ataatsimoorfigalugit. Tassaniissoraaralu naleqartitatsinnik pingaartitsinerulluta ineriartornermik ilusilersuinissaq. Qallikkut atukkavut ineriartornermut kisiisa uuttortaatiginagit ilorlikkulli atukkat aamma pingaartillugit. Politikki akerassarsiorfiginagu amerlanerpaalli ataatsimuussutsimik misigitinnissaat angujumallugu. Aqqutit ingerlavigiumasat assigiinngissinnaasaraluartut tamatta siunnerfipput ataasiuvoq tamattami kissaatigaarput nuna asasarput ataqqinassusilimmik nunarsuarmioqataassasoq, tamatta kissaatigaarput nunatta inui pitsaasumik atugassaqarlutik tulluussimaaruteqarlutik toqqissisimallutillu nunarput najussagaat.

ICC-ip siunissaa pillugu ataatsimut siunnerfiliisa

Tunngavilersuutillu qulaani taakkartorneqartut uteqqinnagit ICC-mut aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmi ikilisaaffiginiarneqartut immikkorluinnaq nalilersuiffigineqaqqittariaqartutut isigaakka, tulluartuusorinngilara ukiorpassuarni suleqatigiinnerup pitsaasorpassuarnik inerititaqarfiusup aningaasanik ikilisaanerup malitsigisaanik unittoortinniarneqassappat, pingaartumik nunatta siulittaasuuffimmik tigusinissaa 2022-imi pisussaq eqqarsaatigalugu.

Siuaagut tassannga aallaaveqarput – Naggueqatigiippugut – assigiinnik inuuniarnikkut aqqusaagaqarsimalluta, assigiinnik oqaluttuarisaanikkut tunuliaqutaqarluta kiisalu amerlasoorpassuartigut assigiinnik aporfeqarlutalu unammilligassaqartut. Taamaammat nammineq kinaassuserput pingaartillugu pisa, nunanut naleqqussarfigisinnaanngisatsinnut kisiat sammijunnaarluta.

Qanortoq ukioq aallartisimaligarput manna politikkikkut naaperiaasinnaassuseqarluta piumassuseqarfigigisigu, ungaannaq isiginata – ukiunulli arlariinnut siumut sammisumik naaperiaaqatigiinnernik isumaqatigiissuteqarluta, Nunatsinneersumillu ICC-mi siulittaasoqalernissaa atorluarlugu Nunarput avammut kusanartumik maligassiuerpalaartumillu nittarsaatsigu – aamma nalunannginnatsigu Nunatsinni angusimasagut kusanartorpassuit naggueqatitsinnut uagutsinnullumi iluaqutaajumaartut.

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt,
Siumut