Author: nukapajuk

Nunanut Allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat│2022

Aallaqqaasiut

Ukiuni kingullerni politikkikkut tunngaviusoq nunatsinnut atuunneruleraluttuinnartoq tassaavoq ”uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” – tamanna pingaartumik atuuppoq nunarput Issittorlu pillugit nunarsuarmioqatigiinni suliaqartoqartillugu, ataatsimiittoqartillugu aalajangiisoqartillugulu.

Tunngaviusoq taanna namminersornermut aaqqissuussaanermit aallaaveqarpoq. Tamanna ima isumaqarpoq; kunngeqarfimmi nunat assigiinngitsut akornanniluunniit Nunarput pineqartillugu, sammisaniluunniit nunatsinnut attuumassutilinni – aamma nunarput suli pineqartumut oqartussaanngikkaluartoq kalaallit innuttaasut tusarniarneqartassapput, sapinngisamillu annertunerpaamik aalajangiisoqassatillugu tusarniarneqartassapput. Eqqarsartaaseq taanna namminersornermut aaqqissuussineq sioqqutingaatsiarluguli atorneqalerpoq. Tamanna kingumut nunatsinni nunamut namminermut inuiaqatigiinnullu akuutinneqarnerunissamut kissaateqarnermit aallaaveqarpoq.
Tamat oqartussaaqataanerannut periusiuvoq pitsaasoq, kalaallit politikkikkut akisussaasuusut, nunanut allanut tunngasunik sulinermi, Kunngeqarfimmi nunarsuarmioqatigiinnilu oqalliffinni peqataanerni peqataatitsillunilu akuutitsitsinissaq tunngaviusarpoq.

Nunanut Allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat – 2022 – tamakkiisoq uani atuarneqarsinnaavoq.

Nassuiaat-nunanut-allanutDownload-eruk

Nunanut allanut- sillimaniarnermut- illersornissamullu politikkimi periusissiaq

Ineriartornerup soorunami ilagaa avataanit soqutiginninnerup suliniarnerullu anneruleraluttuinnarnera, uagut nunatsinnit eqqumaffiginerusariaqagarput. Illuatungaanilu aalajangertariaqarpugut nunarsuarmioqatigiinni suleqataanitsinni suut suleqataaffigerusunnerlugit. Aammattaaq pingaaruteqarluinnarpoq nunatsinnut tunngatillugu nunanut allanut- sillimaniarnikkullu politikkimi pisunut, aammalu naalagaaffimmi illersornissamut politikkimut isummernissaq pisariaqarpoq. ”Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” pillugu iliuuseqaannarnissaq kalaallit nunanut allanut- sillimaniarnermullu politikkiannik inissiiniarnermi kisiat sakkugissallugu naammagunnaarpoq. Aammattaaq apeqqutit akisinnaasariaqakkavut makkuupput: Suna inissisimaffigaarput? Kikkut iligaavut? Sorusuppugut? Taamaaliornitsinni suna siunertaraarput?

Kunngeqarfiup ilaaniittutut ukiorpassuarni nunarput iligiinni kitaaneersunut ilaavoq. Tamanna nunatta tungaanit oqaaseqarfigineqarpallaarneq ajorpoq, naalagaaffiulli nunanut allanut- sillimaniarnikkut illersornissakkullu politikkimi suleqatigiinnerannut ilaaginnarluni. Tassunga aamma ilannguttariaqarsorinarpoq kalaallit inuiaat Inuit sorsunnermik ingerlatsinermik, sakkutooqarfeqarnermik assigisaannillu ileqqoqanngitsuunerput. Minnerunngitsumillu tamanna nunatta tungaanit ukiut ingerlanerini iligiinnut killernut tunngaviusumik ilisimatitsissutigineqartarpoq. Tamanna aamma pisarpoq naak nunatta sorlernik ileqarnissamut toqqaanissamik peqataarusunngikkaluarpalluunniit.

Ukrainemi sorsunneq

Ulloq februarip 24-anni 2022 Ruslandip Ukraine tunngavissaqarani inuiaallu pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsilluni saassuppaa. Sakkutooqarnermi atortussiat kisiisa Russinit eqqorniarneqanngillat, aammali nuna tamat oqartussaanerannit ingerlanneqartoq Ukrainip innuttai inuillu ataatsimoorfii Vladimir Putinip aqutsineranit eqqorniarneqarput.

Ruslandip unioqqutitsilluni eqqunngitsumillu tunngaveqarluni Ukrainemut sorsulerneranut inuiaqatigiit akerliunerannut nunarput peqataavoq. Oqaasiinnartigulli pinnata Naalakkersuisunit nunarsuarmioqatigiit Ruslandimut killilersuinerannut ilannguppugut, upperalugu Ruslandip aningaasaqarneranut annertuumik ataavartumillu akornusiisinnaagutta sorsunnerup unitsinnissaanut ikiuussinnaalluta. Ilisimariikkassitut Ruslandip Ukrainemut saassussinera Ukrainep namminersortuuneranik innarliisoq pissutigalugu Kunngeqarfiup Danmarkip nunarput peqatigalugu, Canada, Finland, Island, Norge, Sverige aamma USA martsip pingajuanni ilisimatitsissutigaat Issittumi Siunnersuisooqatigiinni peqataanertik unitsikkallarniarlugu. Martsip pingajuanniilli nunat taakku malittarisassanik misissuipput Issittumi Siunnersuisooqatigiit sulinerata ingerlateqqinnissaa siunertaralugu. Nunat issittut suleqatigiinneranni Issittumi Siunnersuisooqatigiit suleqqinnissaata pingaaruteqarluinnarnera Naalakkersuisunit isumaqarfigaarput, Issittumilu Siunnersuisooqatigiit taassumalu sulinerata pingaaruteqarnera pillugu illersuinnarnissaa Naalakkersuisunit pingaartilluinnarparput. Issittumi sakkulersorluni aaqqiagiinngittoqassanngilaq. Issittoq eqqissisimaffiussaaq, sakkulersorlunilu aaqqiagiinngiffiunngisaannarnissaa, tamatumalu nunarsuarmioqatigiinnut eqqaasitsissutigiuartarnissaata ingerlatiinnarnissaa pingaarutilerujussuuvoq. Aatsaallu taama pingaaruteqartigilerpoq Ilulissani isumaqatigiissut issittumi nunanit 2008-mi atsiorneqartoq 2018-milu uppernarsaqqinneqartoq suli atuuttuusoq nunarsuarmioqatigiinnut eqqaasitsissutigiuarnissaa. Issittumi inuuvugut aamma kinguaagut tamaani inuussapput – Issittoq tassaajuaannassaaq qulequttanik isumaqatigiinngiffiusuni eqqissisimasumik aaqqiissutissanik nassaarniarfiusussaq.

Killeqarfik pillugu Canadamik isumaqatigiissuteqarneq

Ataatsimut isigalugu nunarsuarmioqatigiinni suleqateqarnissaq aalajangiisuulluinnarpoq. Suleqatigiinnerit inuiaqatigiit inatsisit ataanni aaqqissugaasut aallaavigalugit ingerlasut. Suleqatigiinnerit eqqissinissamut isumannaatsuunissamut, inuit pisinnaatitaaffiinut aammalu inuiaqatigiit siuariartornissaanut ineriartornissaanullu pigitinneqartoq. Suleqatigiinneq inuit ataasiakkaat kisiisa pinnagit nunalli tamarmik, angissuseq apeqqutaatinnagu assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnermut ataqqinnittut.
Nunat killeqarfiinut isumaqatigiinngissutigineqartut aaqqiivigerusullugit nunarput, Danmark Canadalu 2018-mi suleqatigiissussanik ataatsimoorlutik pilersitsipput. Suleqatigiissut uanga – Naalakkersuisut sinnerlugit Danmark Canadalu peqatigalugit pilersissimasavut suliassartik naammassisimagaat takusinnaallugu nuannaarutigaara.
Nunatta Canadallu akornanni imaatigut killeqarfiit takinerpaartaanik Danmark Canadalu peqatigalugit isumaqatigiissuteqarnerput atsioqatigiissutigaarput. Taamatuttaaq nuannaarpunga tulluusimaarlungalu Canada Danmarkilu peqatigalugit Tartupaluk pillugu pitsaasumik aaqqiissuteqaratta, taamatullu nunatsinni nunami siullerpamik killeqarfiliigatta. Tassuuna nunarsuarmioqatigiinnut takutipparput aporaaffiusut eqqissisimasumik naammassineqarsinnaasut. Tamanna politikkikkut naalagaaffiillu nunanut allanut attaveqarneranut angusaavoq annertoorujussuaq, tamannalu pillugu tulluusimaartariaqarpugut. Ilutigaluguttaaq Naalakkersuisut immikkut nuannaarutigaat Canadamik suleqateqarnerup uummarissaqqinneqarnera, tassuunakkut ilaatigut Inuit nuttarsinnaanerannut suliap nangeqqinneqarnissaanut ataatsimut suleqatigiinnissap aallartissinnaalernera anguneqarmat.

Arctic Circle Greeland Forum

Issittumi suleqatigiinneq Naalakkersuisunut pingaaruteqarluinnarpoq. Tassungalu atatillugu oqaloqatigiinnissamut periarfissat tapersersornissaat pingaaruteqarpoq. Naalakkersuisut nunanut allanut tunngassutilinni namminersuutigalugu oqariartuuteqarnissaannut Arctic Circle pitsaasumik periarfisssiiuaannarpoq. Nunatta periarfissaasa nittarsaannissaannut Arctic Circle Forum aamma tunngavissiivoq. Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut Arctic Circle Forumimut Nuummi augustip naalernerani pisussamut aaqqissuusseqataanissaminnut qilanaarput.

Niueqatigiinnissamut isumaqatigiissutit

Illugiilluni niueqatigiinnissamut isumaqatigiissutit Naalakkersuisunut nutaajupput annertuumik suliassartallit. Suliassaq taanna pisariaqalerpoq Tuluit Nunaannik Brexitip kingorna niuernikkut isumaqatigiissusiornissamik pisariaqartitsisoqalermat, tamannalu 2022-mi annertusarneqarpoq, Tuluit Nunaannik killilersuutaanngitsumik niueqateqarsinnaanermik isumaqatigiinniarneq aallartinneqarmat.

Taamatuttaaq Naalakkersuisut Islandillu naalakkersuisui killilersuutaanngitsumik niueqatigiissinnaanermut isumaqatigiinniarnerit suliarineqarnissaat politikkikkut isumaqatigiissutigineqarpoq, tamannalu islandimiut naalakkersuisuisa ukiaq manna oqaloqatigiissutigalugu aallartereerusuppaat. Taakku saniatigut nunanik allanik isumaqatigiissusiorsinnaanermut periarfissat aallartisarneqarput. Taamatut suliaqarnissaq pisariaqarpoq nunatta avammut niuernerata annertussusaata pigiinnarnissaa, unammilleqatigiinnermillu inissisimaffiup pigiinnarnissaa nukittorsarnissaaluunnit pigiinnarumallugit, taamaalilluta nunanut allanut niuerutitta assinginik niuertunut unammillersinnaanerunissaq, niuerfinnillu nutaanik niuerfiit amerlanerusut periarfissaqarfiginissaannut sulinerup ingerlatiinnarnissaa qulakkeerniarneqassalluni, taamaalilluni nunatta niuernikkut sunnertiasuunerata annikillisarneqarnissaa nunallu isertitaasa annertusarnissaa suliassutigineqassammat.

Danmarkimi Illersornissamut ministeriaqarfimmik suleqateqarneq

Inuusuttatta ilinnialernissamut periarfissaat amerlanerunissaat qulakkeerniarlugit junimi Naalakkersuisut Illersornissamut Ministeriaqarfimmut ilisimatitsissutigaat sakkutuujusussaatitaanermut misilitsinnissat nunatsinni aallarteqqinneqalissasut. Maajip 10-ni Illersornissamut ministeri Morten Bødeskov atsioqatigaara Issittumi piginnaasanut annertusaanissat pillugit isumaqatigiissuteqarluta. Isumaqatigiissummi Issittumi Piginnaasassat nunatsinni pilersinneqartussanut isumaqatigiissut aallarnisaataavoq.
Isumaqatigiissutip siunertaraa kalaallit inuiaat annertunerpaamik Issittumi Piginnaasassat sinaakkutaata iluanni iluaqutigisinnaassagaat. Isumaqatigiissummut atatillugu isumaqatigiittoqarpoq illersornissamut isumaqatigiissusiornissamut piareersaasiornermi Naalakkersuisut akuutinneqassasut.

NATO

Isumannaallisaanermi politikki 2022-mi annertuumik allannguuteqarpoq, Ruslandip Ukraine saassummagu. Tassuuna ersarissisinneqarpoq nunatta NATO-mi peqataanissaata pingaaruteqassusaa. Peqataanermi naatsorsuutigineqarpoq nunatsinnut illersornissakkut, sillimaniarnermullu politikkikkut paasissutissanik ataavartunik pissarsisinnaanissaq aammalu kalaallit NATO-mut oqariartuutaasa paasineqarnerunissaat.

”Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat”

” Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimik suliaqarnermi akisussaasut annertusiartuinnartumik ilungersuanerulersippai, tassani nunarsuarmioqataajartuinnarneq qangali aallartereermat aammalu nunatsinnut Issittumullu soqutiginninneq suli annertusiartuinnarmat. Uanilu nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq suliaqarneq annertusisimasoq.

”Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” isumaqarpoq ataatsimiinnerni takkulluta peqataasassasugut, pingaartumik ataatsimiinnerni pingaarutilinni nunatsinnullu pingaarutilinni – ataatsimiinnissalluunniit nunatsinnit ungasissorsuartut inissisimagaluarpata. Tamanna soorunami aningaasartuutitigut inuttaqarniarnikkullu nunatta nunanut allanut tunngasunik sulialinnit, tamatumani nunani allani sinniisoqarfivut tassunga naammassiniaaqataanissamut ilungersorput.

Neriuutigaaralu nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkimi pisariaqartitat annertusiartuinnartut eqqumaffigineqarumaartut.
Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut Inatsisartullu ataatsimoorluta qanoq ”uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” kissaateqarnermi pitsanerpaamik angusaqarfiunissaanut oqallinnissamut pissarsiaqarfiulluartussamut qilanaarpunga.

Nunanut Allanut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoq
Vivian Motzfeldt
Nuuk, augusti 2022

Polar Law Symposium & Arctic Circle 2022

Island ullut sisamat ulapaarfigereerlugu aqagu utimut aallartussanngorpunga.

Islandimiinninni nunarpassuit sinniisai nunanullu allanut Naalakkersuisui arlallit ataatsimeeqatigaakka, nunattalu niuernikkut allanik peqateqarluni anguniagai saqqummiullugit. Suliassat taamaattut pissanganartuaannarput, kissaatigisaqaarami nunarput sinnerlugu pitsaasumik naammassisaqarnissaq.

Nunatsinnut suleqatiginnikkusunneq annertooq piuvoq tamannalu atorluarneqartariaqarpoq, nunatta aningaasarsiorfissat nutaat pisariaqartimmagit.

Misigaanga suliassakka pitsaasumik naammassillugit assitaani takusinnaavatit ataatsimeeqatigisimasama ilamininngui.

Pikkoriffigivallaarneruna ajoriga suliakka pillugit saqqummiussineq, Neriuppunga isumakkeerfigissagissinnga

De 100 dage er gået – hvad vil Naalakkersuisut?

Af Vivian Motzfeldt, politisk næstforkvinde

Hvis vi som samfund skal videre med selvrespekten i behold, må vi lære at sætte fællesskabet først, påtage os samtalen og evne at indgå kompromisser

Vi venter stadigvæk spændt på, hvordan den nye koalition vil realisere alt det, de lovede under valgkampen. Indtil nu er det svært at se ændringer. Fremgang for alle, der blev lovet under valgkampen er svær at få øje på, og hvordan løfterne skal føres ud i livet.

Det er kutyme efter et valgt, at der gives det nye Naalakkersuisut arbejdsro i 100 dage. Fred og ro til at komme ind på deres nye ressort område. Nu er dagene gået – og vi kan som opposition begynde vores opgave og holde øje med Naalakkersuisuts arbejde, ikke mindst om landet styres på rette vis og følge op på det, der er blevet lovet. Og fortælle om, hvad vi selv vil.

Valgets temaer
De store og vigtige overskrifter under valgkampen har været mineraludvinding i Kuannersuit, fiskeriet og de store lufthavne. Og bedre levevilkår her i landet og højere velfærd. Finansieringen af valgløfterne kræver noget af os alle. Vi skal ikke kun bebo landet. Vi skal også både skabe en udvikling og nye indtjeningsmuligheder.

Under valgkampen har der ikke underligt været meget fokus på mennesker, der har behov for hjælp – og alle disse meget vigtige emner som skal løftes kræver et samarbejde på tværs af partierne. Det kræver noget af os allesammen, og at vi finder nye og diversificerede indtægter til vores land.

Efter valget kunne Naalakkersuisut-koalitionen fortælle os, at ’nultolerancen’ skal genindføres, og at dette skal forstås derhen, at alle tilsvarende projekter som Kuannersuit ikke kan realiseres.

Naalakkersuisut fortalte også befolkningen, at alle muligheder for olieefterforskning skal stoppes fuldstændigt. Selvfølgelig kan Naalakkersuisut med et flertal tage en sådan beslutning – hvis de vil. Men hvis koalitionen skal være oprigtig skal de fortælle os, hvordan vi så skal udnytte landets ressourcer – på lige fod med andre folkeslag – så vores økonomi kan blive større. For det er svært at forlige sig med, at vi som samfund stagnerer og i stadig større omfang sætter vores lid til andre.   

Vi ønsker handling
Koalitionen bør også være ærlig og fortælle os, hvilke planer de har for Sydgrønland, for eksempel. Lufthavn i Qaqortoq, som Inatsisartut allerede har besluttet bliver øjensynligt forhalet – hvor vi ved hvem der er modstandere af projektet – hvoraf flere sidder som medlemmer af Naalakkersuisut i dag.

Det ser heller ikke ud til, at man vil modernisere og udvikle fiskeriet i Sydgrønland. Omvendt ser det ud til, at rederier i Sydgrønland som genererer de fleste arbejdspladser, i stigende grad mister muligheder – og nu har set sig nødsaget til at lukke indhandlingen i Narsaq. Derfor; hvilke andre nye muligheder ser de for sig, og som kan skabe økonomisk vækst i Sydgrønland? Forholdende ser desværre ud til at blive stadig mere bekymrende.

Bekymringen blev kun større, da vi i forrige uge i avisen og radio kunne konstatere, at Naalakkersuisoq for Finanser – ved nærmest samtidig at fratage ansvaret fra Naalakkersuisoq for Erhverv – meldte ud, at hun søger input til nye idéer for fremtidige erhvervsmuligheder. Skal dette så forstås derhen, at det nu er Naalakkersuisoq for Finanser som har ansvaret for erhvervsområdet – og dermed frigjort de andre medlemmer af Naalakkersuisut for ansvaret? Eller skal det forstås derhen, at Naalakkersuisoq for Finanser er i en så stor vildrede, og koalitionen heller ikke har noget begreb om hvordan erhvervsområdet skal udvikles, at der søges råd udefra?

Der er ellers meget at samarbejde om
Siumut og Inuit Ataqatigiit har ellers mange værdier og visioner til fælles, og som vi kan samarbejde om. Da samtaler om en mulig regeringssamarbejde begyndte efter valget, lå vores værdier ellers ikke langt fra hinanden. Det eneste som vi ikke var enige om, var vores krav om en gennemførelse af høringen om Kuannersuit, der skal baseres på den lovgivning som vi alle har godkendt i Inatsisartut. Netop omkring dét blev vi utvetydigt informeret om, at Inuit Ataqatigiit fastholder deres valgløfte, nemlig at projekter med Kuannersuit skal stoppes straks.

Nu kan vi se, at processen bliver gennemført som Siumut har ønsket. Det er glædeligt, at Naalakkersuisut har forstået, at et land skal regeres ved lov, og ikke efter ens forgodtbefindende, heller ikke med påstande om noget andet under en valgkamp.

Finansloven
Når man skimmer Naalakkersuisuts forslag til finanslov igennem, bør man holde øje med deres tilgang til, hvorledes de vil realisere de mange valgløfter – for der står intet om, hvordan Naalakkersuisut vil realisere deres mange valgløfter.

Fiskerne i det kystnære hellefiskeri må være meget skuffede, da de under valgkampen ellers fik lovning på, at hellefiskeafgiften skulle fjernes. De af os der håbede på, at rejefiskeriet i Sydgrønland skulle genoptages, må nu kigge langt efter noget, der bare nogenlunde svarer til løfterne i det fremlagte finanslov. Hvis vi skal finde nogle få ændringer, skal vi virkelig benytte et lup. Der er lidt flere midler til ICC og Rådet for Menneskerettigheder.  

Vi kan se, at der på det basale plan er afsat midler til alderspensionister, men det kan ikke kaldes for ændringer. Den forrige Siumut-koalition har lavet forarbejdet, så vi kan kun være tilfredse med, at der er afsat midler til formålet.

Men i forslaget til finansloven er der medtaget mange udgifter, og ingen nye indtjeningsmuligheder.

Selvrespekten
Der bør være en vilje til samtalen og kompromissen om, hvordan vi kan være fælles om vores fremtid, og sikre det bedste betingelser for en mærkbar udvikling. Det kræver, at vi bevæger os væk fra urokkelige opfattelser. Vi har fra Siumut rakt hånden frem adskillige gange, og med betydelige kompromisser. Det er den egentlige mening med politik. Hvis vi skal sikre, at vores samfundet ikke skal stagnere helt, må vi evne at tale sammen og indgå kompromisser, for det er det vigtigste værktøj vi har. Det kan ikke være meningen, at vi skal forledes til at tro, at vi der lever her i landet i stigende omfang skal sætte vores lid til andre.      

Alle andre samfund har fokus på højest mulig autonomi. Vi er ikke anderledes. En reel udvikling kan ikke realiseres ved alene at sætte sit lid til andre. Vi skal tro på os selv og lære at sætte fællesskabet først når det er nødvendigt, hvis vi skal være verdensborgere med selvrespekten i behold.

Ullut 100-t qaangiussimalerput – Naalakkersuisooqatigiit sumut ingerlaniarpat?

All.: Vivian Motzfeldt, siulittaasup tullia siulleq

Inuiaqatigiittut ataqqinassuseqarluta ingerlaqqissagutta, ataatsimoorneq salliutissallugu ilikkartariaqarparput, oqaloqatigiinneq atulerlugu aamma naaperiaasinnaassuseqarneq piginnaaneqarfigalugu

Naalakkersuisooqatigiilersut qineqqusaarnermi neriorsuuterpassuatik qanoq periuseqarlutik piviusunngortissagaat suli pissangalluta utaqqivarput. Maannamut takujuminaappoq allannguineq, kikkullu tamat siuariarnerannik kinguneqartussamik qineqqusaarsimanerup neriorsuuterpassuaqarfiusimasup qanoq ilusilerniarneqarnera.

Qinersereernerup kingorna ileqquusarpoq Naalakkersuisunngortut ulluni 100-ni eqqissillutik sulinissaminnut periarfissinneqartarnerat, taamaaliornikkut Naalakkersuisuulersut eqqissillutik oqartussaaffigilikkatik pulaffigilertornissaannut periarfissaqartinneqarnerat pisarpoq. Maannali ullut taakku qaangiussimalerput – illuatungiliuttutullu pisussaaffivut malillugit sulinerput aallartissinnaanngorparput, tassa Naalakkersuisut sulinerat nakkutigissallugu pingaartumillu nunatta ingerlatitaanerani naalakkersuinikkut aqqutit eqqortut atorlugit neriorsuutaasimasut malersussallugit minnerunngitsumillu uagut nammitsinnik qanoq iliorumanitsinnik oqaluttuassalluta.

Qineqqusaarnermi sammisat

Qineqqusaarnermi qulequttat pingaarnertut inissisimasut annertuullu tassaasimapput Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut, aalisarnermut kiisalu mittarfissuarnut tunngasuteqartut. Aamma nunami maani inuuniarnikkut oqinnerusumik atugaqarnissaq kiisalu atugartuussutsip qaffanneqarnissaa. Tamakkununnga aningaasat pisariaqartilluinnakkavut piumasaqarput nuna inuuffigisarput najuinnarnagu ineriartortillugu aningaasarsiorfigisariaqaripput.

Qineqqusaarneq inuit immikkut sernersorneqartariaqartut atugaannut imaannaanngeqisunut tupinnanngitsumik tunngasimaqaaq – qulequttalli pingaaruteqarluinnartut kivinneqartariaqarput, partiillu tamaasa akimorlugit tamatta iliuuseqarfigiumasavut  nunatta aningaasarsiornikkut assigiinngisitaartumik ingerlanneqartariaqarnerannik piumasaqarfigaatigut.

Qineqqusaareernerup kingorna naalakkersuisooqatigiilersut oqariartorfigaatigut aatsitassarsiornerup iluani ’nultolerance’ eqquteqqinneqassasoq, tamannalu ima paasineqartariaqarpoq suliniutit Kuannersuakkutut ittut tamarluinnarmik periarfissinneqassanngitsut.

Naalakkersuisooqatigiilersut aamma oqariartorfigaatigut nunatsinni tamarmi uuliasiorsinnaanermut periarfissat mattunneqarluinnartariaqartut.  Soorunami naalakkersuisooqatigiilersut amerlanerussuteqarnertik atorlugu taamatut mattussisinnaatitaapput – piumagunik. Unneqqarissagunilli taava oqaluttuuttariaqarpaatigut nunatta pissarititai atorluarlugit – inuiaat allat naligalugit – qanoq atuissanersugut, aningaasarsiornitta ineriartuutigisinnaasaanik, inuiattummi unittuuginnarnissarput allanillu anneruleraluttuinnartumik isumalluuteqaannalernissarput tamatsinnut akuersaarnartuunngimmat.

Iliuuseqartoqassasoq kissaatigaarput

Aamma unneqqarillutik oqaluttuuttariaqarpaatigut, assersuutigalugu nunatta kujataani qanoq pilersaaruteqarnerminnik. Qaqortup mittarfissaa Inatsisartunit aalajangiiffigineqareernikoq – suli piviusunngortinneqarnissaa kinguaraluttuinnartutut misinnarsivoq, aammami kikkut tassunga akerliulluinnartut naluneqanngillat – taakkulu maanna arlariinngorlutik naalakkersuisuni ilaasortanngornikuupput.  

Kujataani aalisakkerinermik ingerlatsinermi aamma nutaaliortoqarniarpasinngilaq, akerlianik aalisartitseqatigiit kujataani suliffissaqartitsinerpaat taakku periarfissaarutsikkiartuinnartitaasutut isikkoqarput – maannalu allatut ajornartumik Narsami tunisassiorfitsik matusimallugu. Taamaammat Naalakkersuisut kujataani periarfissanik sunik allanik nutaanik, aningaasarsiornerullu siuariartuutigisinnaasaanik pilersitsiniarpat? Ila ajoraluartumik pissutsit ernumanarsiartuaartutut isikkoqarput.

Taamatut ernumaammerneq annertuseriaannarpoq sapaatip akunnerata siuliani aviisimi atuarneqarsinnaasutut radiumilu tusaaneqarsinnaasutut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup inuussutissarsiutaasinnaasunik isumassarsianik nutaanik – Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq suliassaqarfianik arsaarlugulusooq – tamanut siunnersoqqulluni (ikioqqulluni) suaaruteqarmat. Imaappa inuussutissarsiornermut tunngasuni akisussaaffik maanna Aningaasaqarnermut naalakkersuisup tigusimagaa – naalakkersuisooqataasut arsaarlugit? Imaluunniit imaappa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup qanoq iliuusissaaleqilluinnalerluni, Naalakkersuisooqatigiillu namminneq inuussutissarsiornikkut inerisaaneq nutaaq qanoq pilersissallugu nalulerluinnaqqissaaramikku, maanna kikkunnit tamanit siunnersoqqullutik saaffiginnittut?

Naapeqatigiiffissarpassuugaluarput

Siumut Inuit Ataqatigiillu tunngaviusumik naleqartitamikkut isummatigullu imminnut naapeqatigiiffissarpassuaqaraluarput. Qinersereernerup kingorna Naalakkersuisunngortitsinissaq pillugu oqaloqatigiinnerit aallartimmata naleqartitatigut immitsinnut qaneqaluta oqaloqatigiinnerit aallartippavut. Avissaarutituaraluguli uagutsinnit piumasaqaatigineqarmat Kuannersuarmut tusarniaanerup inatsisip atuuttup, tamatta akuerisimasatta, torersumik tamakkiisumillu naapertorlugu naammassineqassasoq. Tassanerpiaq ersarilluinnartumik ilisimatinneqarpugut Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnermi neriorsuutigisimasartik attakkaat, tassalu Kuannersuarni suliniutip ingerlaannartumik unitsinneqarnissaa.

Maanna takuarput Siumup aallaqqaataaniilli oqariartuutigisaa malillugu inatsit naapertorlugu suliaq ingerlanneqartoq. Qujanarpoq tassani Naalakkersuisunngortut paasisimammassuk nunami inatsisit naapertorlugit ingerlanneqartumi asuli piumasaarsortoqarsinnaanngitsoq, qanorluunniit qineqqusaarnerup nalaani qinersisartunik uukapaatitsilluni uppertitsiniarsimagaluaraanni.

Aningaasanut inatsit

Aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisooqatigiit siunnersuutaat qimerluualaaraanni pingaarnertut qiviagassat tassaapput qineqqusaarnermi neriorsuutaasimasorpassuit qanoq ilusilersorniarneqarnersut – neriorsuutaasimasorpassuilli sunnguamilluunniit allannguiffigineqarniarnerannik ersittoqanngilluinnarpoq.

Qaleralinniat pakatsisimassaqaat qineqqusaarnermi  akitsuutip peerneqarnissaanik neriulersinneqarsimasut. Kujataani raajarniarnerup aallarteqqinneqarnissaanik neriulersinneqarsimasut ujariatsisimassaqaat, taamaaliortoqarnissaanimmi sunnguamilluunniit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigineqartumi ersittoqanngimmat. Allannguutaasinnaasut nassaarissagaanni allisitsiut angisooq atorlugu nassaarineqarsinnaapput. Tassaapput ICC-mut aningaasaliissutit kiisalu inuit pisinnaatitaaffiisa siunnersuisooqatigiiffiannut aningaasaliissutit qaffajallatsinneqarnerat.

Tunngaviusumik utoqqalinersianut aningaasat immikkoortinniarneqartut takusinnaavagut, tamannali allannguutitut taaneqarsinnaanngilaq. Siumup Naalakkersuisuutitaqarneraniilli sivisuumik suliarineqarlutik ingerlanneqarsimasut naammassisimasullu piviusunngortinneqarnissaannut aningaasanik illuartitsisoqarsimammat nuannaarutigiinnarsinnaavarput.

Aningaasanulli inatsit aningaasartuutissarpassuarnik imaqarpoq akerlianik aningaasarsiorfiusinnaasunik nutaanik tikkuussiffiunngilaq.  


Ataqqinassuseqarneq

Piumassuseqartoqartariaqarpoq oqaloqatigiinnissamut naaperiaanissamullu, inuiannut ineriartuutaasumik  alloriarnerit misinnassappata isummat nikeriarsinnaajunnaarsimasut nikisinneqartariaqarput. Siumumi naaperiaanerit annertuut isaattarsimavagut. Politikkip isumaa tassaniimmat, inuiaallu inooqataaffigisatta unittoortinneqannginnissaat qularnaarneqassappata oqaloqatigiinneq naaperiaanissamullu piumassuseqarneq sakkussani tamani pingaarnerpaajupput. Ilumoorsinnaanngilarmi nunami maani inuusugut isumaqalersikkiartuaarneqartuassagutta aningaasarsiornikkut allanik isumalluuteqarnerup qaffakkiartuaarnissaanik imalimmik inuuneqariartuinnassasugut.

Inuianni kikkunni tamani nammineersinnaassutsip sapinngisamik qaffasinnerpaaffissamiitsittuarnissaa qitiusarpoq, uagut allaanerunngilagut. Allanik isumalluuteqarneq ineriartornermik piviusumik malitseqarneq ajorpoq. Immitsinnut upperineq ataatsimoorfiusariaqartunilu ataatsimoorneq ilikkartariaqarparput, nunarsuarmi allatuulli ataqqinassusilimmik inooqataassagatta.

Sulilernissatsinnut qilanaarpunga

Qinigaaffiit uannut pingajussaat aallartikkaluttualerpoq

– Qujavunga suleqqinnissannut tunuliaqutserneqarama uannut isumaqangaarpoq

– Qinigaaffik qaangiuttoq Inatsisartunut siulittaasuuneq uannut politikkikkut annerusumik saqqummerfiunngitsoq qaangiuppoq

– Suliaq ataqqinartoq inuttut misilittakkanik annertuunik katersuiffiusoq qutsatigaara

– Tamatumuuna politikkikkut peqataaqqissinnaalernera qamanngavik qilanaarfigalugu ulloq aallartippara

– Tamannguassi ulloq nuannersumik atorisiuk

Asannittumik,

Vivian Motzfeldt,
Inatsisartunut ilaasortaq

Paartoq.gl allappoq: “Inatsisartuni Siulittaasuuneq akeqarpoq…”

Paartoq.gl-imi ullumi una atuarneqarsinnaavoq:

“Inatsisartunut siulittaasuuneq akeqarpoq. Atorfik ataqqinartoq, partiilersorfiunngitsoq, Inatsisartuni ilaasortat pitsaanerpaamik sullinneqarnissaannik qulakkeerinninniarfiusoq, Inatsisartullu suliaasa ataqatigiissaakkamik torersumillu suliarineqarnissaannik isumannaarinniffiusoq – tamatigut tassani inissimasumut qinersinerni qinersisit ikiliartuaarnerini kinguneqartarsimavoq – ataaseq eqqaassanngikkaanni.

Inatsisartunut qinerseriaaseq ullumikkut najoqqutarisarput 1999-imi inatsisinngorluni atulerpoq. Piffissami taamanerniilli Inatsisartunut siulittaasuusarsimasut tamangajaavimmik qinersinerup tulliini qinerneqartarnermikkut kinguariartuaannarput, ataaseq kisimi pinnani. 

1999-imiit maannamut Inatsisartuni Siulittaasuusarsimasut qinersinerup tulliani qanoq angusaqartarsimanersut misissoraanni, ima qinerneqartarnerat allanngorpoq:

Johan Lund Olsen, 1999-imi qaammatialunni Inatsisartuni Siulittaasuusoq
1999-imi 443-inik taaneqarpoq, qinersinerulli tulliani 247-inut apparput.

Ole Lynge, 1999-imiit 2000 ilanngullugu Inatsisartuni Siulittaasuusoq
1999-imi 173-inik taaneqarpoq, qinersinerulli tulliani 86-inut apparput.

Daniel Skifte, 2001-imi 2002-milu Inatsisartuni Siulittaasuusoq
1999-imi 1251-inik taaneqarpoq, qinersinerulli tulliani qinigassanngortinnani.

Jonathan Motzfeldt, 2002-imiit 2008-imut Inatsisartuni Siulittaasuusoq
2002-imi 709-inik qinerneqarpoq, 2005-imi 520-inut apparput kiisalu 2009-imi qinersinermi 91-inik taanneqarluni.

Ruth Heilmann, 2008-imiit 2009-imut Inatsisartuni Siulittaasuusoq
2005-imi 183-inik qinerneqarpoq, 2009-imi 142-inut apparput, kingornalu 2013-imi 111-inut apparsinnarlutik 2014-imi 110-inut apparput.

Josef Motzfeldt, 2009-imiit 2013-imut Inatsisartuni Siulittaasuusoq
2005-imi 1629-inik taaneqarpoq, 2009-imi 155-inut apparput, 2013-imilu qinigassanngortinnani.

Lars Emil Johansen, 2013-imiit 2018-imut Inatsisartuni Siulittaasuusoq
2005-imi 701-inik qinerneqarpoq, 2013-imi 400-inik qinerneqarluni 2014-imi 193-inut apparput.

Hans Enoksen, 2018-imi qaammatialunni Inatsisartuni Siulittaasuusoq
2018-imi 2531-inik taaneqarpoq 2021-imi 1471-inut apparput

Vivian Motzfeldt, 2018-imiit 2021-imut Inatsisartuni Siulittaasuusoq
2014-imi 153-inik qinerneqarpoq, 2018-imi 206-inut qaffapput 2021-imilu 237-inut qinersisai qaffaqqillutik. 

Taamaalilluni Inatsisartunut siulittaasuujunnaartussaq Vivian Motzfeldt kisiartaalluni Inatsisartuni siulittaasuusarsimasuni 1999-imiit 2021-imut, Inatsisartunut siulittaasuuffik tigummiarsimavaa, qinersinerup tullissaani qinerneqartarnermigut qaffariaatigalugu.”

https://paartoq.gl/2021/04/19/inatsisartuni-siulittaasuuneq-akeqarpoq/

Qujanaq tapersersuisunut tamanut

Inatsisartunut qinigaaqqippunga – Qujanaq tapersersuisunut tamanut. Qinigaaffik qaangiuttoq Inatsisartunut siulittaasuuvunga, suliaq ataqqinartoq tamatigit pitsaasumik paaseqatigiiffiusumillu sulineq tamanit uanni qitiusimavoq.

Nuannaarpunga suleqqinnissannut tunuliaqutserneqarama.

Qinersineq naammassivoq Siumut isigisumik sulineq aallartissinnaanngorpoq.

Asannittumik,

Vivian Motzfeldt