Nunanut Allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat│2022

Aallaqqaasiut

Ukiuni kingullerni politikkikkut tunngaviusoq nunatsinnut atuunneruleraluttuinnartoq tassaavoq ”uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” – tamanna pingaartumik atuuppoq nunarput Issittorlu pillugit nunarsuarmioqatigiinni suliaqartoqartillugu, ataatsimiittoqartillugu aalajangiisoqartillugulu.

Tunngaviusoq taanna namminersornermut aaqqissuussaanermit aallaaveqarpoq. Tamanna ima isumaqarpoq; kunngeqarfimmi nunat assigiinngitsut akornanniluunniit Nunarput pineqartillugu, sammisaniluunniit nunatsinnut attuumassutilinni – aamma nunarput suli pineqartumut oqartussaanngikkaluartoq kalaallit innuttaasut tusarniarneqartassapput, sapinngisamillu annertunerpaamik aalajangiisoqassatillugu tusarniarneqartassapput. Eqqarsartaaseq taanna namminersornermut aaqqissuussineq sioqqutingaatsiarluguli atorneqalerpoq. Tamanna kingumut nunatsinni nunamut namminermut inuiaqatigiinnullu akuutinneqarnerunissamut kissaateqarnermit aallaaveqarpoq.
Tamat oqartussaaqataanerannut periusiuvoq pitsaasoq, kalaallit politikkikkut akisussaasuusut, nunanut allanut tunngasunik sulinermi, Kunngeqarfimmi nunarsuarmioqatigiinnilu oqalliffinni peqataanerni peqataatitsillunilu akuutitsitsinissaq tunngaviusarpoq.

Nunanut Allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat – 2022 – tamakkiisoq uani atuarneqarsinnaavoq.

Nunanut allanut- sillimaniarnermut- illersornissamullu politikkimi periusissiaq

Ineriartornerup soorunami ilagaa avataanit soqutiginninnerup suliniarnerullu anneruleraluttuinnarnera, uagut nunatsinnit eqqumaffiginerusariaqagarput. Illuatungaanilu aalajangertariaqarpugut nunarsuarmioqatigiinni suleqataanitsinni suut suleqataaffigerusunnerlugit. Aammattaaq pingaaruteqarluinnarpoq nunatsinnut tunngatillugu nunanut allanut- sillimaniarnikkullu politikkimi pisunut, aammalu naalagaaffimmi illersornissamut politikkimut isummernissaq pisariaqarpoq. ”Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” pillugu iliuuseqaannarnissaq kalaallit nunanut allanut- sillimaniarnermullu politikkiannik inissiiniarnermi kisiat sakkugissallugu naammagunnaarpoq. Aammattaaq apeqqutit akisinnaasariaqakkavut makkuupput: Suna inissisimaffigaarput? Kikkut iligaavut? Sorusuppugut? Taamaaliornitsinni suna siunertaraarput?

Kunngeqarfiup ilaaniittutut ukiorpassuarni nunarput iligiinni kitaaneersunut ilaavoq. Tamanna nunatta tungaanit oqaaseqarfigineqarpallaarneq ajorpoq, naalagaaffiulli nunanut allanut- sillimaniarnikkut illersornissakkullu politikkimi suleqatigiinnerannut ilaaginnarluni. Tassunga aamma ilannguttariaqarsorinarpoq kalaallit inuiaat Inuit sorsunnermik ingerlatsinermik, sakkutooqarfeqarnermik assigisaannillu ileqqoqanngitsuunerput. Minnerunngitsumillu tamanna nunatta tungaanit ukiut ingerlanerini iligiinnut killernut tunngaviusumik ilisimatitsissutigineqartarpoq. Tamanna aamma pisarpoq naak nunatta sorlernik ileqarnissamut toqqaanissamik peqataarusunngikkaluarpalluunniit.

Ukrainemi sorsunneq

Ulloq februarip 24-anni 2022 Ruslandip Ukraine tunngavissaqarani inuiaallu pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsilluni saassuppaa. Sakkutooqarnermi atortussiat kisiisa Russinit eqqorniarneqanngillat, aammali nuna tamat oqartussaanerannit ingerlanneqartoq Ukrainip innuttai inuillu ataatsimoorfii Vladimir Putinip aqutsineranit eqqorniarneqarput.

Ruslandip unioqqutitsilluni eqqunngitsumillu tunngaveqarluni Ukrainemut sorsulerneranut inuiaqatigiit akerliunerannut nunarput peqataavoq. Oqaasiinnartigulli pinnata Naalakkersuisunit nunarsuarmioqatigiit Ruslandimut killilersuinerannut ilannguppugut, upperalugu Ruslandip aningaasaqarneranut annertuumik ataavartumillu akornusiisinnaagutta sorsunnerup unitsinnissaanut ikiuussinnaalluta. Ilisimariikkassitut Ruslandip Ukrainemut saassussinera Ukrainep namminersortuuneranik innarliisoq pissutigalugu Kunngeqarfiup Danmarkip nunarput peqatigalugu, Canada, Finland, Island, Norge, Sverige aamma USA martsip pingajuanni ilisimatitsissutigaat Issittumi Siunnersuisooqatigiinni peqataanertik unitsikkallarniarlugu. Martsip pingajuanniilli nunat taakku malittarisassanik misissuipput Issittumi Siunnersuisooqatigiit sulinerata ingerlateqqinnissaa siunertaralugu. Nunat issittut suleqatigiinneranni Issittumi Siunnersuisooqatigiit suleqqinnissaata pingaaruteqarluinnarnera Naalakkersuisunit isumaqarfigaarput, Issittumilu Siunnersuisooqatigiit taassumalu sulinerata pingaaruteqarnera pillugu illersuinnarnissaa Naalakkersuisunit pingaartilluinnarparput. Issittumi sakkulersorluni aaqqiagiinngittoqassanngilaq. Issittoq eqqissisimaffiussaaq, sakkulersorlunilu aaqqiagiinngiffiunngisaannarnissaa, tamatumalu nunarsuarmioqatigiinnut eqqaasitsissutigiuartarnissaata ingerlatiinnarnissaa pingaarutilerujussuuvoq. Aatsaallu taama pingaaruteqartigilerpoq Ilulissani isumaqatigiissut issittumi nunanit 2008-mi atsiorneqartoq 2018-milu uppernarsaqqinneqartoq suli atuuttuusoq nunarsuarmioqatigiinnut eqqaasitsissutigiuarnissaa. Issittumi inuuvugut aamma kinguaagut tamaani inuussapput – Issittoq tassaajuaannassaaq qulequttanik isumaqatigiinngiffiusuni eqqissisimasumik aaqqiissutissanik nassaarniarfiusussaq.

Killeqarfik pillugu Canadamik isumaqatigiissuteqarneq

Ataatsimut isigalugu nunarsuarmioqatigiinni suleqateqarnissaq aalajangiisuulluinnarpoq. Suleqatigiinnerit inuiaqatigiit inatsisit ataanni aaqqissugaasut aallaavigalugit ingerlasut. Suleqatigiinnerit eqqissinissamut isumannaatsuunissamut, inuit pisinnaatitaaffiinut aammalu inuiaqatigiit siuariartornissaanut ineriartornissaanullu pigitinneqartoq. Suleqatigiinneq inuit ataasiakkaat kisiisa pinnagit nunalli tamarmik, angissuseq apeqqutaatinnagu assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnermut ataqqinnittut.
Nunat killeqarfiinut isumaqatigiinngissutigineqartut aaqqiivigerusullugit nunarput, Danmark Canadalu 2018-mi suleqatigiissussanik ataatsimoorlutik pilersitsipput. Suleqatigiissut uanga – Naalakkersuisut sinnerlugit Danmark Canadalu peqatigalugit pilersissimasavut suliassartik naammassisimagaat takusinnaallugu nuannaarutigaara.
Nunatta Canadallu akornanni imaatigut killeqarfiit takinerpaartaanik Danmark Canadalu peqatigalugit isumaqatigiissuteqarnerput atsioqatigiissutigaarput. Taamatuttaaq nuannaarpunga tulluusimaarlungalu Canada Danmarkilu peqatigalugit Tartupaluk pillugu pitsaasumik aaqqiissuteqaratta, taamatullu nunatsinni nunami siullerpamik killeqarfiliigatta. Tassuuna nunarsuarmioqatigiinnut takutipparput aporaaffiusut eqqissisimasumik naammassineqarsinnaasut. Tamanna politikkikkut naalagaaffiillu nunanut allanut attaveqarneranut angusaavoq annertoorujussuaq, tamannalu pillugu tulluusimaartariaqarpugut. Ilutigaluguttaaq Naalakkersuisut immikkut nuannaarutigaat Canadamik suleqateqarnerup uummarissaqqinneqarnera, tassuunakkut ilaatigut Inuit nuttarsinnaanerannut suliap nangeqqinneqarnissaanut ataatsimut suleqatigiinnissap aallartissinnaalernera anguneqarmat.

Arctic Circle Greeland Forum

Issittumi suleqatigiinneq Naalakkersuisunut pingaaruteqarluinnarpoq. Tassungalu atatillugu oqaloqatigiinnissamut periarfissat tapersersornissaat pingaaruteqarpoq. Naalakkersuisut nunanut allanut tunngassutilinni namminersuutigalugu oqariartuuteqarnissaannut Arctic Circle pitsaasumik periarfisssiiuaannarpoq. Nunatta periarfissaasa nittarsaannissaannut Arctic Circle Forum aamma tunngavissiivoq. Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut Arctic Circle Forumimut Nuummi augustip naalernerani pisussamut aaqqissuusseqataanissaminnut qilanaarput.

Niueqatigiinnissamut isumaqatigiissutit

Illugiilluni niueqatigiinnissamut isumaqatigiissutit Naalakkersuisunut nutaajupput annertuumik suliassartallit. Suliassaq taanna pisariaqalerpoq Tuluit Nunaannik Brexitip kingorna niuernikkut isumaqatigiissusiornissamik pisariaqartitsisoqalermat, tamannalu 2022-mi annertusarneqarpoq, Tuluit Nunaannik killilersuutaanngitsumik niueqateqarsinnaanermik isumaqatigiinniarneq aallartinneqarmat.

Taamatuttaaq Naalakkersuisut Islandillu naalakkersuisui killilersuutaanngitsumik niueqatigiissinnaanermut isumaqatigiinniarnerit suliarineqarnissaat politikkikkut isumaqatigiissutigineqarpoq, tamannalu islandimiut naalakkersuisuisa ukiaq manna oqaloqatigiissutigalugu aallartereerusuppaat. Taakku saniatigut nunanik allanik isumaqatigiissusiorsinnaanermut periarfissat aallartisarneqarput. Taamatut suliaqarnissaq pisariaqarpoq nunatta avammut niuernerata annertussusaata pigiinnarnissaa, unammilleqatigiinnermillu inissisimaffiup pigiinnarnissaa nukittorsarnissaaluunnit pigiinnarumallugit, taamaalilluta nunanut allanut niuerutitta assinginik niuertunut unammillersinnaanerunissaq, niuerfinnillu nutaanik niuerfiit amerlanerusut periarfissaqarfiginissaannut sulinerup ingerlatiinnarnissaa qulakkeerniarneqassalluni, taamaalilluni nunatta niuernikkut sunnertiasuunerata annikillisarneqarnissaa nunallu isertitaasa annertusarnissaa suliassutigineqassammat.

Danmarkimi Illersornissamut ministeriaqarfimmik suleqateqarneq

Inuusuttatta ilinnialernissamut periarfissaat amerlanerunissaat qulakkeerniarlugit junimi Naalakkersuisut Illersornissamut Ministeriaqarfimmut ilisimatitsissutigaat sakkutuujusussaatitaanermut misilitsinnissat nunatsinni aallarteqqinneqalissasut. Maajip 10-ni Illersornissamut ministeri Morten Bødeskov atsioqatigaara Issittumi piginnaasanut annertusaanissat pillugit isumaqatigiissuteqarluta. Isumaqatigiissummi Issittumi Piginnaasassat nunatsinni pilersinneqartussanut isumaqatigiissut aallarnisaataavoq.
Isumaqatigiissutip siunertaraa kalaallit inuiaat annertunerpaamik Issittumi Piginnaasassat sinaakkutaata iluanni iluaqutigisinnaassagaat. Isumaqatigiissummut atatillugu isumaqatigiittoqarpoq illersornissamut isumaqatigiissusiornissamut piareersaasiornermi Naalakkersuisut akuutinneqassasut.

NATO

Isumannaallisaanermi politikki 2022-mi annertuumik allannguuteqarpoq, Ruslandip Ukraine saassummagu. Tassuuna ersarissisinneqarpoq nunatta NATO-mi peqataanissaata pingaaruteqassusaa. Peqataanermi naatsorsuutigineqarpoq nunatsinnut illersornissakkut, sillimaniarnermullu politikkikkut paasissutissanik ataavartunik pissarsisinnaanissaq aammalu kalaallit NATO-mut oqariartuutaasa paasineqarnerunissaat.

”Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat”

” Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimik suliaqarnermi akisussaasut annertusiartuinnartumik ilungersuanerulersippai, tassani nunarsuarmioqataajartuinnarneq qangali aallartereermat aammalu nunatsinnut Issittumullu soqutiginninneq suli annertusiartuinnarmat. Uanilu nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq suliaqarneq annertusisimasoq.

”Uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” isumaqarpoq ataatsimiinnerni takkulluta peqataasassasugut, pingaartumik ataatsimiinnerni pingaarutilinni nunatsinnullu pingaarutilinni – ataatsimiinnissalluunniit nunatsinnit ungasissorsuartut inissisimagaluarpata. Tamanna soorunami aningaasartuutitigut inuttaqarniarnikkullu nunatta nunanut allanut tunngasunik sulialinnit, tamatumani nunani allani sinniisoqarfivut tassunga naammassiniaaqataanissamut ilungersorput.

Neriuutigaaralu nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkimi pisariaqartitat annertusiartuinnartut eqqumaffigineqarumaartut.
Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut Inatsisartullu ataatsimoorluta qanoq ”uagutsinnut tunngasut peqataatinnata ingerlanneqassanngillat” kissaateqarnermi pitsanerpaamik angusaqarfiunissaanut oqallinnissamut pissarsiaqarfiulluartussamut qilanaarpunga.

Nunanut Allanut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoq
Vivian Motzfeldt
Nuuk, augusti 2022

%d bloggers like this: