Ullut 100-t qaangiussimalerput – Naalakkersuisooqatigiit sumut ingerlaniarpat?

All.: Vivian Motzfeldt, siulittaasup tullia siulleq

Inuiaqatigiittut ataqqinassuseqarluta ingerlaqqissagutta, ataatsimoorneq salliutissallugu ilikkartariaqarparput, oqaloqatigiinneq atulerlugu aamma naaperiaasinnaassuseqarneq piginnaaneqarfigalugu

Naalakkersuisooqatigiilersut qineqqusaarnermi neriorsuuterpassuatik qanoq periuseqarlutik piviusunngortissagaat suli pissangalluta utaqqivarput. Maannamut takujuminaappoq allannguineq, kikkullu tamat siuariarnerannik kinguneqartussamik qineqqusaarsimanerup neriorsuuterpassuaqarfiusimasup qanoq ilusilerniarneqarnera.

Qinersereernerup kingorna ileqquusarpoq Naalakkersuisunngortut ulluni 100-ni eqqissillutik sulinissaminnut periarfissinneqartarnerat, taamaaliornikkut Naalakkersuisuulersut eqqissillutik oqartussaaffigilikkatik pulaffigilertornissaannut periarfissaqartinneqarnerat pisarpoq. Maannali ullut taakku qaangiussimalerput – illuatungiliuttutullu pisussaaffivut malillugit sulinerput aallartissinnaanngorparput, tassa Naalakkersuisut sulinerat nakkutigissallugu pingaartumillu nunatta ingerlatitaanerani naalakkersuinikkut aqqutit eqqortut atorlugit neriorsuutaasimasut malersussallugit minnerunngitsumillu uagut nammitsinnik qanoq iliorumanitsinnik oqaluttuassalluta.

Qineqqusaarnermi sammisat

Qineqqusaarnermi qulequttat pingaarnertut inissisimasut annertuullu tassaasimapput Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut, aalisarnermut kiisalu mittarfissuarnut tunngasuteqartut. Aamma nunami maani inuuniarnikkut oqinnerusumik atugaqarnissaq kiisalu atugartuussutsip qaffanneqarnissaa. Tamakkununnga aningaasat pisariaqartilluinnakkavut piumasaqarput nuna inuuffigisarput najuinnarnagu ineriartortillugu aningaasarsiorfigisariaqaripput.

Qineqqusaarneq inuit immikkut sernersorneqartariaqartut atugaannut imaannaanngeqisunut tupinnanngitsumik tunngasimaqaaq – qulequttalli pingaaruteqarluinnartut kivinneqartariaqarput, partiillu tamaasa akimorlugit tamatta iliuuseqarfigiumasavut  nunatta aningaasarsiornikkut assigiinngisitaartumik ingerlanneqartariaqarnerannik piumasaqarfigaatigut.

Qineqqusaareernerup kingorna naalakkersuisooqatigiilersut oqariartorfigaatigut aatsitassarsiornerup iluani ’nultolerance’ eqquteqqinneqassasoq, tamannalu ima paasineqartariaqarpoq suliniutit Kuannersuakkutut ittut tamarluinnarmik periarfissinneqassanngitsut.

Naalakkersuisooqatigiilersut aamma oqariartorfigaatigut nunatsinni tamarmi uuliasiorsinnaanermut periarfissat mattunneqarluinnartariaqartut.  Soorunami naalakkersuisooqatigiilersut amerlanerussuteqarnertik atorlugu taamatut mattussisinnaatitaapput – piumagunik. Unneqqarissagunilli taava oqaluttuuttariaqarpaatigut nunatta pissarititai atorluarlugit – inuiaat allat naligalugit – qanoq atuissanersugut, aningaasarsiornitta ineriartuutigisinnaasaanik, inuiattummi unittuuginnarnissarput allanillu anneruleraluttuinnartumik isumalluuteqaannalernissarput tamatsinnut akuersaarnartuunngimmat.

Iliuuseqartoqassasoq kissaatigaarput

Aamma unneqqarillutik oqaluttuuttariaqarpaatigut, assersuutigalugu nunatta kujataani qanoq pilersaaruteqarnerminnik. Qaqortup mittarfissaa Inatsisartunit aalajangiiffigineqareernikoq – suli piviusunngortinneqarnissaa kinguaraluttuinnartutut misinnarsivoq, aammami kikkut tassunga akerliulluinnartut naluneqanngillat – taakkulu maanna arlariinngorlutik naalakkersuisuni ilaasortanngornikuupput.  

Kujataani aalisakkerinermik ingerlatsinermi aamma nutaaliortoqarniarpasinngilaq, akerlianik aalisartitseqatigiit kujataani suliffissaqartitsinerpaat taakku periarfissaarutsikkiartuinnartitaasutut isikkoqarput – maannalu allatut ajornartumik Narsami tunisassiorfitsik matusimallugu. Taamaammat Naalakkersuisut kujataani periarfissanik sunik allanik nutaanik, aningaasarsiornerullu siuariartuutigisinnaasaanik pilersitsiniarpat? Ila ajoraluartumik pissutsit ernumanarsiartuaartutut isikkoqarput.

Taamatut ernumaammerneq annertuseriaannarpoq sapaatip akunnerata siuliani aviisimi atuarneqarsinnaasutut radiumilu tusaaneqarsinnaasutut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup inuussutissarsiutaasinnaasunik isumassarsianik nutaanik – Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq suliassaqarfianik arsaarlugulusooq – tamanut siunnersoqqulluni (ikioqqulluni) suaaruteqarmat. Imaappa inuussutissarsiornermut tunngasuni akisussaaffik maanna Aningaasaqarnermut naalakkersuisup tigusimagaa – naalakkersuisooqataasut arsaarlugit? Imaluunniit imaappa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup qanoq iliuusissaaleqilluinnalerluni, Naalakkersuisooqatigiillu namminneq inuussutissarsiornikkut inerisaaneq nutaaq qanoq pilersissallugu nalulerluinnaqqissaaramikku, maanna kikkunnit tamanit siunnersoqqullutik saaffiginnittut?

Naapeqatigiiffissarpassuugaluarput

Siumut Inuit Ataqatigiillu tunngaviusumik naleqartitamikkut isummatigullu imminnut naapeqatigiiffissarpassuaqaraluarput. Qinersereernerup kingorna Naalakkersuisunngortitsinissaq pillugu oqaloqatigiinnerit aallartimmata naleqartitatigut immitsinnut qaneqaluta oqaloqatigiinnerit aallartippavut. Avissaarutituaraluguli uagutsinnit piumasaqaatigineqarmat Kuannersuarmut tusarniaanerup inatsisip atuuttup, tamatta akuerisimasatta, torersumik tamakkiisumillu naapertorlugu naammassineqassasoq. Tassanerpiaq ersarilluinnartumik ilisimatinneqarpugut Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnermi neriorsuutigisimasartik attakkaat, tassalu Kuannersuarni suliniutip ingerlaannartumik unitsinneqarnissaa.

Maanna takuarput Siumup aallaqqaataaniilli oqariartuutigisaa malillugu inatsit naapertorlugu suliaq ingerlanneqartoq. Qujanarpoq tassani Naalakkersuisunngortut paasisimammassuk nunami inatsisit naapertorlugit ingerlanneqartumi asuli piumasaarsortoqarsinnaanngitsoq, qanorluunniit qineqqusaarnerup nalaani qinersisartunik uukapaatitsilluni uppertitsiniarsimagaluaraanni.

Aningaasanut inatsit

Aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisooqatigiit siunnersuutaat qimerluualaaraanni pingaarnertut qiviagassat tassaapput qineqqusaarnermi neriorsuutaasimasorpassuit qanoq ilusilersorniarneqarnersut – neriorsuutaasimasorpassuilli sunnguamilluunniit allannguiffigineqarniarnerannik ersittoqanngilluinnarpoq.

Qaleralinniat pakatsisimassaqaat qineqqusaarnermi  akitsuutip peerneqarnissaanik neriulersinneqarsimasut. Kujataani raajarniarnerup aallarteqqinneqarnissaanik neriulersinneqarsimasut ujariatsisimassaqaat, taamaaliortoqarnissaanimmi sunnguamilluunniit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigineqartumi ersittoqanngimmat. Allannguutaasinnaasut nassaarissagaanni allisitsiut angisooq atorlugu nassaarineqarsinnaapput. Tassaapput ICC-mut aningaasaliissutit kiisalu inuit pisinnaatitaaffiisa siunnersuisooqatigiiffiannut aningaasaliissutit qaffajallatsinneqarnerat.

Tunngaviusumik utoqqalinersianut aningaasat immikkoortinniarneqartut takusinnaavagut, tamannali allannguutitut taaneqarsinnaanngilaq. Siumup Naalakkersuisuutitaqarneraniilli sivisuumik suliarineqarlutik ingerlanneqarsimasut naammassisimasullu piviusunngortinneqarnissaannut aningaasanik illuartitsisoqarsimammat nuannaarutigiinnarsinnaavarput.

Aningaasanulli inatsit aningaasartuutissarpassuarnik imaqarpoq akerlianik aningaasarsiorfiusinnaasunik nutaanik tikkuussiffiunngilaq.  


Ataqqinassuseqarneq

Piumassuseqartoqartariaqarpoq oqaloqatigiinnissamut naaperiaanissamullu, inuiannut ineriartuutaasumik  alloriarnerit misinnassappata isummat nikeriarsinnaajunnaarsimasut nikisinneqartariaqarput. Siumumi naaperiaanerit annertuut isaattarsimavagut. Politikkip isumaa tassaniimmat, inuiaallu inooqataaffigisatta unittoortinneqannginnissaat qularnaarneqassappata oqaloqatigiinneq naaperiaanissamullu piumassuseqarneq sakkussani tamani pingaarnerpaajupput. Ilumoorsinnaanngilarmi nunami maani inuusugut isumaqalersikkiartuaarneqartuassagutta aningaasarsiornikkut allanik isumalluuteqarnerup qaffakkiartuaarnissaanik imalimmik inuuneqariartuinnassasugut.

Inuianni kikkunni tamani nammineersinnaassutsip sapinngisamik qaffasinnerpaaffissamiitsittuarnissaa qitiusarpoq, uagut allaanerunngilagut. Allanik isumalluuteqarneq ineriartornermik piviusumik malitseqarneq ajorpoq. Immitsinnut upperineq ataatsimoorfiusariaqartunilu ataatsimoorneq ilikkartariaqarparput, nunarsuarmi allatuulli ataqqinassusilimmik inooqataassagatta.