Siumup tunngaviusumik siunertai ima aallartipput:

”Pilersikkumallugit inuiaqatigiit ataqatigiissut, ilatsiinnanngitsut, eqeersimaartut nappassinnaalluartullu. Inuiaqatigiittut akisussaaqataanertik qamuuna misigisimalluarlugu ilumoorfigalugulu innuttaaqataasut.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Oqaatsit imartoorujussuit. Akisussaaqataanerli ilumoorfigalugu misigissagaanni atorfissaqartinneqarnermik misigitinneqarneq inuiaqatigiit kalaallit pisariaqartippaat. Atorfissaqartinneqarneq neriuummik ikitsisarpoq, akisussaaqataasutullu misigineq aamma peqaataatitsinermiippoq. Peqataatitsinerput nammineq malittarisassiatsinni pilersitassaraarput, nunarpummi inatsisinik tunngaveqarluni ingerlanneqartussaavoq. Inatsisilli pilersinneqarsimasut suliassani pingaarutilinni innuttaasut kivitseqataanissaannut inorsartinneqartutut misigititsiuarpata – taava sumiippat sulisartut? Taakku nalingat naak? Allaanngilaq taamatut aaqqissuussisimanitta kingunerileraa inuit qaffasissumik ilinniarsimasut kisimik tassaalersimasut tusarneqartussat. Taakkua atorfissaqartinneqarnerattuulli tunisassiorfinni sulisartunik, aalisartunik, piniartunik, nunalerinermik suliaqartunik, inoqatiminnillu isumassuinermik suliaqartunik Nunarput pisariaqartitsingaarpoq. Kalaallimmi asuliinnaanngitsumik oqariartaaseraarput: ”Oqaq amingavippoq, assaat sulissapput!”.

”Pilersikkumallugit Nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaasut sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq, upperisaqarneq apeqqutaatinnagu.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Sumi inunngorsimaneq apeqqutaatinnagu assigiimmik akissaasersuineq 1989-mi atuutsilersinneqarpoq, maanna ukiut 31-it qaangiussimalerput. Taamaakkaluartoq Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiani takuneqarsinnaavoq Nunatsinni inunngorsimasoq 49 krone-nik isertitsigaangat taava avataaniit tikisitaq 100 krone-nik isertitaqartartoq.  Assigiinnginnerujussuaq tamanna soorunami akuersaarneqarsinnaanngilaq piaarnerpaamillu assilissap taassuma allanngortinneqarnissaannut pisussaasut tassaapput uagut.

Tamannali allanngortinneqassappat oqaaseqatigiit uteqattaartuakkakka oqaatigiqqissavakka ”Nunatta ingerlatitaanerani umiarsuup aquttarfia aquuserneqartariaqartoq inuinit ingerlanneqarsinnaaqqullugu”, tamannalu anguneqassappat Namminersorneq pillugu inatsimmi oqaatsitta pisortatigoortumik oqaasiuneri tamakkiisumik atuutsilersittariaqarparput, aamma pisortat allaffissorneranni. Uaguuvoq nunatta pisariaqartitaanik sumullu ingerlanneqarnissaannik ilisimasaqarnerpaat, tamannalu isertitatigut aamma takuneqarsinnaasariaqarpoq politikkerput anguniakkavullu kusanaqisunik oqaasertaqartut piviusunngortinneqassappata.



”Inuiaqatigiit akornanni aningaasaqarniarnikkut nikingassutaasut nalilersoqqissaarneqassapput, aningaasarsiornikkut naligiinnissaq – aamma Kommunit akornanni – Nammaqatigiinnissarlu qulakkeerniarlugit.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 6)

Nunap immikkoortui Kommunerujussuit qiviaraanni isertitat qanoq nikingatigineri arajutsiuminaappoq:

Aajuku isertitat kommunikkaartumik agguataarneri, innuttaasup sumi inunngorsimanera apeqqutaatinnagu.

Nunap immikkoortui isertitamikkut assigiinngeqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataani takuneqarsinnaapput, taamaammat neriorsuutigiinnarnagu piaarnerpaamik pisortat suliffeqarfiutaasa sineriammut siammarneqarnissaat naammassineqartariaqarpoq.  

Puigussanngilarput 2014-imi Naalakkersuisooqatigiit siulliit ivertinneqarmata Naalakkersuisooqatigiilersut isumaqatigiissutaanni allaqqasimasoq maanna ukiut arfinillit qaangiunneranni naammassineqarsimanngimmat isumaqatigiissutinilu kingullerni ersikkunnaarsimalluni.

Qallunaat Nunaanni qinigaaffiup siuliani, Lars Løkke Danmarkimi Naalakkersuisunut siulittaasunngortup pisortat suliffeqarfiutaasa naligiinnerusumik nunamut tamarmut siammarneqarnissaat naalakkersuisooqatigiilernerminnut ilannguppaa, qinigaaffiullu ulluini siullerni 90-ini tamanna neriorsuutini naammassillugu. Danmarkimi pisortat suliffeqarfiutaat amerlaqisut katillugit suliffiit 4024-it nunamut tamarmut siammarterneqarput.

Pimoorukkaanni piumassuseqaraannilu ajornarsimanngilaq…

Taamaammat qulequtaq pingaaruteqaqisoq Siumup anguniagaanni allaqqasoq naammassineqarnissaanulli sapiissuseqarfiusimanngitsoq – Sapiissuseqarlunga suliassannut siullertut naammassissallugu neriorsuutigissavara, taamaalinngikkutta anguniakkatsinni assigiinnerusumik naligiinnerusumillu periarfissaqarluta sumiiffinni ineriartornissarput pingaartinneqarsimas-sanngimmat, tamannalu Siumup politikkianut naapertuutinngilaq!

”Kalaallit Nunaata aqunneqarnerani ammasumik inuillu oqartussaaqataanerat pingaartillugu ingerlatsineq nukittorsassallugu”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Ammasumik ingerlatsineq, innuttaasunik peqateqarneq, qulequttani pingaaruteqartuni innuttaasunik immersuineq, oqalliseqateqarneq kiisalu politikkikkut killiffinnik innuuttaasunut oqaluttuarsinnaassuseq ukiuni kingullerni tikkuartorneqaatigaarput. Aamma taamaappoq Naalakkersuisuutitatta Inatsisartullu akornanni suleqatigiinneq. Suleqatigiinneq pitsaasumik ingerlassappat Siumup sorlai pingaarnerpaatut qanimut suleqatigineqartussani qitiupput. Siumup Inatsisartuni gruppia, Siumup inuusuttortai, immikkoortortaqarfiit, siulersuisuunerit tamarmik aaqqissugaasumik qanimut suleqatigiinnerat nukittooq peqatigiinnermut nalorninaatsumut qitiupput.

Inuiaqatigiit pigisaat KNR annertunerujussuarmik piumaffigineqartariaqarpoq, pisussaaffigaa oqallinnerit inuiaqatigiinni ineriartortitsisut pikialaartissallugit. 

Partii inuianni kalaallini sorlaqartoq. Suleqatigiiffiup tunngavia: Danmarkip nunatsinnik nunasiaateqarenerata aaqqissugaasumik illuatungilersorumallugu!
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 3)

Siumup anguniarpaa Nunatta Naalagaaffinngornissaa, uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta tamakkiisumik akisussaaffilernissarput – avataaniit naalakkatut isigisunit nakkutilliisoqarata.

Taamaammat uagutsinnut atortinneqarsimasoq illuatungilersorlugu sulisimanerput tamatsinnut atuuttariaqarpoq. Iliuutsilli uagutsinnut atortikkumanngisavut ajoraluartumik kommunerujussuanngortitsinerup malitsigisaannik ilatsinnut atuutsinneqalersimasut isumaqarpunga, taamaammat kommunerujussuanngortitsineq innuttaasut peqatigalugit nalilersuiffigineqartariaqarpoq oqartussaqataaneq innarlerneqarsimasoq inuillu akisussaaffiannik arsaarneqarsimasut peqatigalugit oqartussaaqataaneq pineqartunut uterteqqinneqartariaqartutut isumaqarfigaara.

”Pisuussutitta uumassusillit sapinngisamik tunisassiassatut piareerlugit, taamaaliornermilu naleqarnerulersillugit annissorneqartarnissaat anguniarneqassaaq.”
(Anguniakkkat 2017-2020, qupp. 9)

Fabrikkini sulisartut pikkorissarneqaannaratik aalajangersimasumik ilinniartinneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.  Royal Greenland-ip suliffissuaataani tunisassiorfiusuni annerni arfinilinni suliffeqarfiup nammineq misissuinerata takutippaa, tunisassiornerup iluani sulisorisat suliaminnut tulluartumik ilinniagaqarsimasut pikkorissarsimasulluunniit taamaallaat 3-4%-iusut.

Sulisartukkormiut taakku ataqqisassaapput, Nunatta avataaniit aningaasanik isertitsisarneranut annertoorujussuarmik tunngavileeqataasuummata, taamaammat akissaqanngilagut ullumikkutut ingerlaannarnissatsinnut.

”Kræftimik nappaateqalersimasut tamarmik immikkut peqqissarneqarnerminnut pilersaarusiuunneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 26)

Ajoraluartumik nunaqqaterpassuagut kræftimik napparsimalerlutik nappaatip suussusersineqajaannginneranik tunngaveqartumik toqusartut amerlasoorujussuupput.

Inuiaqatigiit ikittunnguugatta agguaqatigiisitsinermilu ajoraluartumik nappaassuarmit taassuminnga toqquteqartartut amerlavallaarujussuarmata, nappaammik suussusersipallattarnissaq immikkut sulissutigineqartariaqarpoq, nappaatillu suussusersineraniit piffissap aaliangersimasup iluani  napparsimalersimasut nakorsarneqartarnissaat qularnaarneqartariaqarluni. Taamaaliorneq aningaasanik nunatsinnilu atortorissaarutinik inerisaanermik aningaasaliinermillu malitseqartariaqarpoq, nunarsuummi sinneranut naleqqiulluta agguaqatigiisitsinermi annaanneqartartut amerlavallaarujussuarmata.

”Nunatta immikkoortui tamarmik aningaasarsiornikkut ineriartornissamut periarfissaqartittariaqarpavut, nalilinnik pilersitsiviusut salliutillugit aammalu kommunit aningaasarsiornikkut ineriartortitsinissamut periarfissaat annertusarlugit.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 6)

Aningaasat ingerlaarfii, tunisassiatta nalingi nunattalu iluani aningaasat ingerlaarfii pillugit annerujussuarmik aalajangiisartut akornanni ilisimasaqarfigisariaqarpagut – taamaaliornikkut aningaasanik isaatitsiffiusut naapertuuttumik aamma ineriartorsinnaaqqullugit.

Ataani assersuutitut ilanngunneqarput Uummannap Upernaviullu eqqaani Saarulliit Qalerallillu aalisarneqarsimasut – qanoq aningaasatigut kinguneqarnersut. Tupinnaannartumik tassani suliat qanoq nunatsinnut naleqartigineri takuneqarsinnaapput, aalisartunut, sulisartunut, suliffeqarfinnut tunisassiortunut Nunattalu karsianut.

Taamaammat tupigineqarsinnaanngilaq sumiiffinni pineqartuni, allarpassuarnilu, innuttaasut pisortat aningaasaataannik ineriartortitsinissamut annerusumik pissarseqataanissaminnut noqqaammata – suut tamarmik illoqarfiup ataatsip kisiinnangajammi ineriartupiloornissaanut atorneqartussaanngimmata, tamannami Siumup politikkerinngimmagu!

”Qaqortup Narsallu akornanni piaarnerpaamik mittarfissaq sananeqassaaq.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 16)

Ukiorpassuanngortuni kujataani utaqqisaasimasup kingumut kinguarteqqinneqarnera Siumup tatiginassusaanut annertuumik innarliivoq. Inatsisartunut qineqqusaarnerit kingulliit marluk Siumup siuttuuffigisaanik innuttaasut neriorsorneqarput mittarfik naammassineqassasoq – maannali killiffia tassaalerpoq aallaqqaataaniit aappaagu suliariumannittussarsiuunneqarnissaa. Taamatut killeffeqarneq kiinnaanngunarpoq – peqatigisaanillu aatsitassarsiornermut tunngasut aamma kujataani innuttaasut akornanni avissaarutaapput – Siumumut malunnartumik kinguariartuutaalersumik. Neriorsuigaangatta piviusunngortittassavagut.

Taamaammat suliami tamatumani sulianilu allarpassuarni Siumup katersuuffiusinnaanera qanorlu siuttutut tutsuiginassuserput aalajangiisuussarpoq qanoq qinersinerni angusaqartarnitsinnik.


”Naalakkersuinikkut suleqatigiit tapersersorteqarluartut, alajaatsumik isummertaasillit ersarissunillu anganiagallit nukissaqarluarnerpaapput allat suleqatiginiarnissaannut.”
(Anguniakkat 2017-2020, qupp. 16)

Kukkunaveersaartariaqarpugut – ammut – killup tungaanut ingerlanerput isiginngitsuusaaginnassanngilarput. Siumut katersuuffiusariaqarpoq – angusaqarsinnaassagutta. Eqqaamassavarput Inatsisartunut qinersinerit kingulliit marluk – partiit annerit akornanni taasinerit nikigassutaasut 2014-imi 325-iupput, kingullermillu 479-iupput.  Imaappoq nuna tamakkerlugu inuit 240-t Siumumiit IA-mut nuussagaluarpata – taakku partiiat Siumumit angineruleriaannaammat.

Taamaammat parteerput siuttoqartariaqarpoq katersuuffiunerusinnaasumik, taamaammat allanngortitsisariaqarpugut, ingerlaqqittariaqarpugut. Parteerput allanut suleqatigissallugu orniginartuusariaqarpoq, naapititseriaallaqqissuseq Siumup siuttuata pingaarnertut piginnaaneqarfigisariaqarpaa. Manngertiinnarluni nikeriarsinnaassuseqarnani pissusilersortarneq partiitsinnut iluaqutaanngilaq.

Qaa siumut ingerlaqqitta – ingerlaqatigisigut: https://www.youtube.com/watch?v=fva_-Tq9aqs

Ikinngutinnersumik Inuulluaqqusillunga,


Vivian Motzfeldt



Vivian Motzfeldt
Naatsumik ilisaritinneq

Vivian Motzfeldt-imik ateqarpunga kujataani savaatilissat ilinniarfianni Upernaviarsummi  peroriartorsimallunga taamaammallu Siumut 1977-imi Upernaviarsummi pilersinneqarmat najuussimassallunga mikeqigamali eqqaamanngisannik. Qatanngutigiinni arfiniliusuni nukarlermut tulliuvunga, pingasunik aneqarlunga ataatsimik aqqaloqarlunga angajoqarlungalu tullerpiavinnik tusilartuullunilu oqalussinnaanngitsumut Autistiusumullu. Polikkimi sulininni Inuit innarluutillit pitsaasumik sullinneqarnissaannik pingaartitsillunga Innarluutillit Illersuisoqalernissaat siunnersuutiginikuuara massakkullu nuannaarutigeqisannik Innarluutillit illersuisuat sulilluarpoq inuiaqatigiinnilu innarluutilittatta pitsaasumik sullinneqarnissaannut tunngasunik qulaajaanerit inuiaqatigiinni pisariaqarteqisavut suliaralugit.

48-nik ukioqarpunga meeqqanut sisamanut anaanaallunga, nukappiaqqat pingasut niviarsiararlu ataaseq.

Savaateqarfimmi peroriartorama suliassat agguataarneqarneranni atorfissaqartinneqarnera paasitinneqalertorpoq – Isorliunerusuni perortunut tamanut atorfissaqartinneqarnermik misigitinneqalertorneq atuussimassasoq qularutiginngilara aammami taamaattussaavoq.

Meeraaninniit ilinniarluarsimasuunissannik annertuumik kissaateqarnera allartissimavoq, nammineq kissaateqarnera naapertorlugu meeqqat atuarfianni atualernera aallarnerfigalugu angajoqqaakka qimakkakkit ilinniagaqarnissannik pingaartitsininnik tunngaveqartumik.

Politikkikkut suliaqalernissama tungaanut Kujataata Ilinniarnertuunngorniarfiani ilinniartitsisuuvunga Samfundsfag – Kulturfag kiisalu Kalaallisut ilinniartitsissutigalugit. Suliaq nuannaringaarlugu ingerlassimasara nunatta siunissaanik inuusuttunik ilusilersuinermik imaqartoq. Inuusuttuaraallutik iseraangamik anisartut nasartaarsimallutik timikkut ilorlikkullu ineriartungaarsimaneri takullugit tunissut angingaartoq ukiuni arlaqartuni sulininni takujuagara nuanaarutigiuaannarpara.

CV:

1994 Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarnertuunngorpoq

1997 Ininniarfissuarmi Ilinniartitsisutut naammassivoq

2001 Ilisimatusarfik Inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu BA-tut naammassivoq

2002 Qeqqata Ilinniarnertuunngorniarfiani ilinniartitsisoq

2004 – 2006 Angerlarsimaffik Matu-Projektimi Ilinniartitsisoq

2006 – 2008 Ukaliusami Ilinniartitsisoq

2008 – 2009 Namminersortoq

2011 – 2014  Oqaasilerineq atuakkialerineq tusagassiuuteqarnerlu Campus Kujallermi suliutigaluni ilinniaqqinneq

2014 – 2018 Inatsisartunut ilaasortaq

2017 – 2018 Tunngaviusumik Inatsisissat Pillugit suleqatigiissitami siulittaasoq

2018 maj – 2018 oktober Nunanut allanut Ilinniartitaanermut Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq

2018 oktober –  Inatsisartuni Siulittaasoq