Kinaaassuserput sanngiillisarnagu nukittorsagassaraarput, nukittulluta nunarsuarmioqataassagutta nammineq pitsinnik naleqartitatsinnillu aallussinerput annertusarneqartuartariaqarpoq. Inuiattut ima ikitsigaagut suulluunniit pigisavut kinaassutitsinnut inuiaassutitsinnullu iluaqutaasut tamarmik nukittorsarneqartuartariaqarlutik. Partiilersornerujussuup sanngiillisarlutalu ajorsartussanngortissanngilaatigut.
Nunarsuarmi inuttaaqataasugut tamattaalluta 7,8 milliard-iuvugut. Issittumi inuiaat najugaqartut tamarmik 4 millionit missarluinnaaniilluta, taakkunanngalu naggueqatigiit Inuit 160.000-it missaannaaniilluta. Imaappoq procentinngorlugu nunarsuarmi inuiappassuit akornanni naggueqatigiit Inuit 0,00002%-iuvugut – kisitsisinngortitsinerup takussutissaqartippaatigut malugineqangaarnata inuiattut naleqartitavut, kulturerput, oqaatsivut kinaassutsitta tunngavigisaat tammariaannaasut. Taamaammat isumaqarpunga Inuit issittormiut kattuffiannut ICC-mut aningaasaliissutinut ukiuni tulliuttuni annikillisaanerit allanngortinneqartariaqartut. Aatsaat taamak pingaaruteqartigaaq inuiattut naleqartitatsinnik nukittorsaalluta ataatsimoornissarput.
Inuit naggueqatigiit nunarujussuarmi siammarluta inuuvugut amerlasoorpassuartigut assigiinnik inuuniarnikkut tunngaveqarluta, atugassaqarluta, kinaassuseqarluta kiisalu minnerunngitsumik erloqissuteqarluta aporfeqartarlutalu. Aporfivut erloqqissutivullu initusaqaat taakkuummatami kiilliit isaannit isiginiarneqartaqisut. Pikkoriffivut; sanngisuunerput qamuunalu ilukkut nukittulluinnassuserput kiap eqqartussavaa avissaartuuffissanut ukkassineq nittarsaanneqartuarpat?
2020-imut aningaasanut inatsit Novemberip 21-iani 2019-mi amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqarpoq, taamaalillunilu inuiaat kalaallit ukiumut tulliuttumut aningaasanut inatsisissaqalersillugit, Nunatsinni ineriartorneq uningani ingerlaqqissinnaanngorpoq, ineriartorneq immaqa tamarmik isumaqataaffiginngisaat tamalli oqartussaaneranni tunngaviit atukkavut taamaapput amerlanerussuteqarnikkut alloriarfiit aaliangerneqartarmata.
Naalakkersuinermilli suliaqarluni sulinermi suliassat ajornarnerpaat ilaat, tassaajuartarpoq naaperiaatitsiniarnerni illuatungeriit imminnut qimaariarfeerutsillutik manngertiinnarlutik inissisimaleraangata qanoq ililluni oqimaaqatigiissaarinissaq – aningaasat killeqartut iluanni, piumasarpassuillu akornanni. Tamattami ilisimalluinnarparput ataasiakkaatut piumasavut tamakkerlugit pisinnaasanngikkigut.
Piffissami sivitsortumi politikkikkut inuiattullu aqqut ingerlavigisarput naaperiaanermik ataatsimoorusussutsimillu ajattuisutut ittoq uagut kisitta iluarsisassaraarput, kiap siulliulluni assamminik isaassinissaa utaqqineqartutut ippoq. Amerlanerussuteqarnissaq kisiat eqqarsaatiginagu inuiattulli tamatta ataatsimoornerulluta aqqutissatsinnik ilusilersueqatigiinnikkut, partiimit suminngaaneerneq kisiat qarasarmiorinagu inuiattulli ataatsimoorfivut nukittunerungaartut ataatsimoorfigalugit. Tassaniissoraaralu naleqartitatsinnik pingaartitsinerulluta ineriartornermik ilusilersuinissaq. Qallikkut atukkavut ineriartornermut kisiisa uuttortaatiginagit ilorlikkulli atukkat aamma pingaartillugit. Politikki akerassarsiorfiginagu amerlanerpaalli ataatsimuussutsimik misigitinnissaat angujumallugu. Aqqutit ingerlavigiumasat assigiinngissinnaasaraluartut tamatta siunnerfipput ataasiuvoq tamattami kissaatigaarput nuna asasarput ataqqinassusilimmik nunarsuarmioqataassasoq, tamatta kissaatigaarput nunatta inui pitsaasumik atugassaqarlutik tulluussimaaruteqarlutik toqqissisimallutillu nunarput najussagaat.
ICC-ip siunissaa pillugu ataatsimut siunnerfiliisa
Tunngavilersuutillu qulaani taakkartorneqartut uteqqinnagit ICC-mut aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmi ikilisaaffiginiarneqartut immikkorluinnaq nalilersuiffigineqaqqittariaqartutut isigaakka, tulluartuusorinngilara ukiorpassuarni suleqatigiinnerup pitsaasorpassuarnik inerititaqarfiusup aningaasanik ikilisaanerup malitsigisaanik unittoortinniarneqassappat, pingaartumik nunatta siulittaasuuffimmik tigusinissaa 2022-imi pisussaq eqqarsaatigalugu.
Siuaagut tassannga aallaaveqarput – Naggueqatigiippugut – assigiinnik inuuniarnikkut aqqusaagaqarsimalluta, assigiinnik oqaluttuarisaanikkut tunuliaqutaqarluta kiisalu amerlasoorpassuartigut assigiinnik aporfeqarlutalu unammilligassaqartut. Taamaammat nammineq kinaassuserput pingaartillugu pisa, nunanut naleqqussarfigisinnaanngisatsinnut kisiat sammijunnaarluta.
Qanortoq ukioq aallartisimaligarput manna politikkikkut naaperiaasinnaassuseqarluta piumassuseqarfigigisigu, ungaannaq isiginata – ukiunulli arlariinnut siumut sammisumik naaperiaaqatigiinnernik isumaqatigiissuteqarluta, Nunatsinneersumillu ICC-mi siulittaasoqalernissaa atorluarlugu Nunarput avammut kusanartumik maligassiuerpalaartumillu nittarsaatsigu – aamma nalunannginnatsigu Nunatsinni angusimasagut kusanartorpassuit naggueqatitsinnut uagutsinnullumi iluaqutaajumaartut.
Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga,
Vivian Motzfeldt,
Siumut
Vivian Motzfeldt - Siulittaasup tullia siulleq, Siumut 